Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?

Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa selvityksessä tunnistettuja keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.

Yritysten vesivastuullisuus (corporate water stewardship) on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskeiseksi lähestymistavaksi yritysten veden käytön ja hallinnan kehittämiseen. Vesivastuullisuudella tarkoitetaan yritysten veden käyttöä, joka on sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristöllisesti kestävää ja taloudellisesti kannattavaa. Se kattaa yrityksen omat toimipaikat ja niitä ympäröivät valuma-alueet sekä ansainväliset hankinta- ja arvoketjut, joissa voivat piillä veteen liittyvät suurimmat riskit mutta myös mahdollisuudet.

Perustimme suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja WWF Suomen kanssa 2017 vesivastuusitoumuksen haasteeksi suomalaisyrityksille tunnistaa ja arvioida veteen liittyvät riskinsä ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa niiden koko hankinta- ja arvoketjujen matkalla. Sitoumus on osa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Vesivastuullinen tuotanto ja kulutus on nostettu myös yhdeksi Suomen vesialan kansainvälisen strategian (2018) tavoitteista, vesivastuusitoumukset ja kumppanuudet sen keinoina. Strategian toimeenpanon tueksi laadittiin 2019 tiekartta, joka asettaa suomalaisyrityksille tavoitteen tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä. Tiekartan vision mukaan:

”Vuonna 2030 suomalaisyritykset toimivat vesivastuullisuuden parhaiden kansainvälisten käytänteiden mukaisesti ja ovat myös aktiivisesti kehittäneet niitä yhdessä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Huomiota on kiinnitetty erityisesti arvoketjujen hallintaan ja kestävien raaka-aineiden hankintaan, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vesivastuullisuus rakentuu tutkimusperustaisille paikkakohtaisille arvioinneille ja tavoitteidenasetteluille. Vesivastuullisuus on osa yritysten riskienhallintaa, mutta se tukee myös YK:n Agenda 2030:n toimeenpanoa. Vesivastuullisuudesta on tullut suomalaisyritysten kilpailuvaltti.”

Keinoja vuoden 2030 vesivastuutavoitteen saavuttamiseksi

Selvitimme Vesivastuu2030-hankkeessa (VN TEAS 2020-2021) keinoja vuoden 2030 tavoitteeseen pääsemiseksi. Vaikka vesivastuullisuus vaatii toimia erityisesti yrityksiltä, se ei toteudu ilman julkisen sektorin ohjausta ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten panosta. Tässä tärppejä suosituksistamme.

Yritykset sitoutuvat vesivastuullisuuteen

Selvityksemme mukaan suomalaisyritykset ymmärtävät entistä paremmin veteen liittyvät riskinsä ja mahdollisuutensa, mutta toimenpiteet vesivastuullisuuden kehittämiseksi laahaavat jäljessä. Yritysten julkinen sitoutuminen vesivastuullisuuteen on siksi tärkeä viesti vesikysymysten priorisoinnista, kytkee yrityksen kehitystyön parhaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin käytänteisiin ja avaa mahdollisuuksia tärkeälle sidosryhmäyhteistyölle. YK:n alainen UN Global Compact CEO Water Mandate on esimerkki vesivastuullisuuden kansainvälisestä sitoumusaloitteesta. Vesivastuusitoumus on suunnattu erityisesti suomalaisille yrityksille ja sidosryhmille. Sen elementtejä olisi mahdollista sisällyttää osaksi toimialakohtaisia materiaalitehokkuuden sitoumuksia ja yritysten osallistumista alueelliseen vesienhoito- ja vesistövisiotyöhön.

Yritykset noudattavat kansainvälisiä standardeja, asettavat tutkimusperustaisia tavoitteita ja todentavat tuloksensa

Kansainväliset vesivastuustandardit ohjaavat toimipaikkojen vesivastuullisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Niitä tulisi soveltaa vähintään korkeiden vesiriskien alueilla, ja todentaa toimipaikkojen vesivastuullisuus sertifioinnilla. Yritystason, toimipaikkakohtaiset ja tiedeperustaiset vesivastuutavoitteiden asettamisen menetelmät auttavat mielekkäiden ja mitattavien tavoitteiden asettamisessa ja tukevat samalla julkisen sektorin kestävyystavoitteita. Vesivastuullisuudesta raportointi kattavien raportointikehysten kuten GRI:n tai CDP Water Programin kautta mahdollistaa yritysten vesivastuullisuuden kansainvälisen vertailun.

Vesi mukaan valtiontukiin, omistajaohjaukseen ja yritysvastuulakiin

Kyselyssämme suomalaisille yrityksille lainsäädäntö ja poliittiset tekijät tunnistettiin yritysten vesivastuullisuuden kehittämistä useimmiten ohjaavaksi ajuriksi. Nykylainsäädännön mukaan toimiminen ei välttämättä ole vielä kuitenkaan tae vesivastuullisuudesta. Veteen liittyviä kriteerejä voitaisiin viedä entistä paremmin osaksi valtiontukia, valtionyhtiöiden omistajaohjausta, julkisia hankintoja sekä parhaillaan EU-tasolla ja kansallisesti valmisteilla olevaa yritysvastuulakia. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota vesistövaikutuksiltaan kriittisten sektoreiden kuten maa- ja metsätalouden, mineraalitalouden ja vesivoiman sääntelyn haasteisiin. Pidemmällä aikavälillä vapaaehtoiset vesivastuullisuuden kriteerit ja standardit voivat tukea sitovan sääntelyn kehittämistä.

Tutkimuslaitokset tiedon tuottajia ja sidosryhmäyhteistyön fasilitoijia

Eri tutkimuslaitosten tuottama tieto on välttämätöntä yritysten vesivastuullisuuden arvioinnille ja kehitystyölle.

Tutkimuslaitosten roolia vesivastuullisuuden kansallisessa koordinoinnissa pidettiin hankkeen selvityksen perusteella jatkossakin keskeisenä. Tutkimuslaitoksilla voisi olla myös merkittävä sidosryhmäyhteistyötä fasilitoiva rooli käytännön kehittämishankkeissa.

Vesivastuullisuus mukaan kuntien kestävän kehityksen ohjelmiin ja haasteisiin

Useilla kunnilla on käynnissä ja kehitteillä ympäristö- ja ilmasto-ohjelmia ja haasteita, joihin vesivastuullisuus voitaisiin tuoda entistä näkyvämmin mukaan. Kunnat voivat kannustaa paikallisia yrityksiä sitoutumaan vesivastuullisuuteen, esimerkiksi osana vesienhoitoa ja vesistövisiohankkeita. Kunnilla voi myös olla keskeinen rooli vesivastuullisten julkisten hankintojen selvitystyössä ja pilotoinnissa.

Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset vesivastuullisuuden kirittäjinä ja vaikuttajina

Kansalaisjärjestöt ovat Suomessa nostaneet esiin yritysten vesivastuullisuuden merkitystä ja sen puutteita. Kansainväliset järjestöt ovat johtaneet vesivastuullisuuden ohjeiden ja työkalujen kehitystyötä. Toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi ja vaikuttavuuden laajentamiseksi järjestöt tarvitsevat kuitenkin tukea.

Kansalaisten osallistumismahdollisuudet ja näkemysten esiintuonti käytännön hankkeissa tulee myös varmistaa, niin Suomessa kuin maailmalla. Vesivastuulliselle kuluttamiselle ja kulutuksen kestävämmälle vesijalanjäljelle pätevät pitkälti samat suositukset kuin ilmasto- ja laajemmin ympäristöystävälliselle kulutuskäyttäytymiselle.

Lisäksi yritysten aktiivisella julkisella haastamisella veden kattavaan huomiointiin on merkittävä rooli niiden toiminnan vastuullisuuden kehittämisessä. Yritysvastuu on tulevaisuudessa entistä isompi osa myös kansallista ja kunnallisen tason politiikkaa, jonka painotuksiin kaikki voivat vaikuttaa äänestyskäyttäytymisensä ja laajemman kansalaistoiminnan kautta.

Vesivastuullisuuden tavoittelussa matkaseura on yhtä tärkeä kuin määränpää

Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset ja painavat perusteet tähdätä maailman kärkeen vesivastuullisuudessa. Vesivastuukysymykset kytkeytyvät niin ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, ihmisoikeuksiin kuin lopulta yrityksen toiminnan yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Samanaikaisesti vesivastuullisuuden kehittäminen tukee yritysten veteen ja siihen liittyvien riskien hallintaa ja tarjoaa väylän yrityksen arvoketjujen kestävyyden ja kokonaisvastuullisuuden kehittämiseen.

Johtoaseman tavoittelusta ei ole hyötyä, jos se ei perustu parhaalle saatavissa olevalle tiedolle ja muiden kilpakumppaneiden kirittämiselle. Suomen lähestymistapa vesivastuullisuuden edistämiseen on listattu mm. yhtenä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansainvälisesti toistettavana käytäntönä ja palkittu Bledin kansainvälisen vesifestivaalin innovaatiokilpailussa. Vesivastuutavoitetta ei saavuteta yksin, vaan se edellyttää yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomalaisten vesivastuullisuuden parissa työskentelevien tahojen kannattaa siksi yhdistää voimansa niin kotimaassa kuin maailmalla.

Lisätietoja:

Suvi Sojamo, Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, suvi.sojamo@syke.fi

Vesivastuu2030-hankkeen verkkosivut ja julkaisut.
Vesi.fi:n Vesivastuullisuus-teemasivu.

KUVA: Suvi Sojamo, Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus