Vesistöjen vaihteleva vesitilanne

Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta. Ankarat sateet voivat silti muuttaa sen taas ärhäkäksi.

Järvissä sama vaihtelu näkyy viiveellä. Voi kestää kuukausia ennen kuin keväiset sulamisvedet päätyvät vesistön alajuoksun järviin ja nostavat niiden vedenpintaa. Esimerkiksi Etelä-Saimaalla vesi on yleensä korkeimmillaan vasta heinä-elokuun vaihteessa.

Talvipakkasilla vesitilanne jähmettyy lähes paikoilleen. Uutta vettä ei paljon tule, eikä vettä liioin haihdu jään kattamista järvistä ja joista. Tuntuu kuin vesistötkin vaipuisivat talviuneen ja vain odottaisivat keväistä vesiryöppyä.

Myös säätila vaikuttaa veden korkeuteen ja virtaamaan. Jos kesä on kuiva, vettä poistuu järvistä enemmän kuin sitä tulee tilalle. Silloin vedenpinta laskee. Jos taas talvella kertyy paljon lunta ja kevät tulee rytinällä, joet voivat täyttyä äkkiä ja alkaa tulvia.

Vesi- ja lumitilanteen muutoksia pystytään ennustamaan. Suomen ympäristökeskuksessa on käytössä vesistömallijärjestelmä, joka kattaa koko Suomen. Sen avulla voidaan arvioida tulevia vedenkorkeuksia ja virtaamia. Suomen ympäristökeskus myös varoittaa tulvista ja kattojen lumikuormasta.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE