Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa

Tulvista aiheutuvan vahingonvaaran arvioidaan kasvavan huomattavasti vuosisadan loppuun mennessä. Osasyynä on ilmastonmuutos, osasyynä se, että yhteiskunta muuttuu entistä haavoittuvammaksi tulville.

Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Tämä johtuu siitä, että järvet tasaavat virtaamia ja tulvariskien hallinta on hyvällä tasolla. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.

Suomen tulvariskit voivat moninkertaistua

Ilmastonmuutos nostaa meriveden pintaa. Merenpinta ei kuitenkaan nouse vielä lähitulevaisuudessa niin paljon, että tulvavaara kasvaisi merkittävästi Suomen rannikolla, missä maankohoaminen kompensoi merenpinnan nousua. Myös sisämaassa on monia alueita, joilla tulvavaara aluksi pienenee.

Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen: tulvariski kasvaa Suomessa arviolta kaksin- tai kolminkertaisiksi vuoteen 2100 mennessä. Ilman uusia sopeutumistoimia tulvat aiheuttaisivat silloin vuosittain noin 30 miljoonan euron suorat vahingot, ja yli 500 asukkaan koti kastuisi.

Monia syitä tulvariskin kasvuun

Tulvariskin kasvu johtuu osin siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyvät ja voimistuvat vuosikymmenten mittaan. Vuosisadan loppuun mennessä merenpinta nousee niin paljon, ettei maankohoaminen enää riitä korvaamaan nousua. Merivesitulvat yleistyvät.

Myös sisävesissä tulvavaara kasvaa erityisesti suurten vesistöjen varsilla. Suurissa keskusjärvissä vesi nousee talvella nykyistä ylemmäksi. Samalla suurten järvien laskujokien talvivirtaamat kasvavat, mikä voi lisätä hyydetulvien riskiä.

Yleisesti vesistöissä kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat, mutta syys- ja talvitulvat yleistyvät ja voimistuvat. Alueelliset ja paikalliset erot ovat kuitenkin suuria. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän myös hulevesitulvien aiheuttamia vahinkoja, kun rankkasateet yleistyvät.

Samaan aikaan yhteiskunta muuttuu entistä haavoittuvammaksi tulville. Samankokoinen tulva saattaa siis tulevaisuudessa aiheuttaa nykyistä suuremmat vahingot.

Tämä johtuu osittain väestönkehityksestä. Suomen väestön keski-iän arvioidaan kasvavan, mikä lisää kansalaisten keskimääräistä haavoittuvuutta tulville. Vielä suurempi merkitys on sillä, että asuminen keskittyy isoihin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Myös talouskasvun tuoma vaurastuminen ja omaisuuden arvonnousu kasvattavat osaltaan tulvavahinkoja. Teknistyminen lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta tulville – ellei tulvariskiä oteta nykyistä paremmin huomioon kriittistä infrastruktuuria ja palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n teemasivu:
Tulvariskien hallinta