Tekojärviä moneen tarkoitukseen

Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on?

Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön Orisbergista. Se rakennettiin 1783, jotta paikalliselle rautaruukille saatiin tasaisesti vesivoimaa ympäri vuoden. Kun Suomea alettiin myöhemmin sähköistää, yhä uusia tekojärviä tehtiin tukemaan vesivoimalla tapahtuvaa sähköntuotantoa.

Tekojärvien muita tärkeitä rakentamisperusteita ovat tulvasuojelu ja käyttöveden varastointi. Lisäksi niitä on rakennettu virkistyskäytön tarpeisiin; jos järviä ei ole lähistöllä, uimapaikka on saatu tekojärvestä.

Suomessa lasketaan olevan viitisenkymmentä järven kokoluokkaa olevaa tekojärveä – suurimpina Sodankylässä sijaitsevat Lokka ja Porttipahta. Pienempiä tekolampia ja -altaita on lukematon määrä.

Tekojärvet on yleensä rakennettu patoamalla virtavesiä tai eristämällä merenlahtia. Moni on tehty pienemmästä järvestä: vedenpintaa on nostettu niin, että järvi on kasvanut mitoiltaan moninkertaiseksi. Toiset on pengerretty kuivalle maalle tai esimerkiksi suolle. Tekojärvi on voinut myös syntyä puolivahingossa hiekkakuoppaan tai louhokseen.

Moni vanha tekojärvi on jo tullut osaksi maisemaa. Sinne on kehittynyt järvelle ominainen ekosysteemi, ja rantakasvillisuus on vakiintunut. Miinuspuolella ovat ne luontoarvot, jotka on menetetty tekojärven vuoksi. Vesivarastona toimivan tekojärven ekosysteemiä voi myös rasittaa luonnottoman suuri ja luonnonrytmistä poikkeava vedenpinnan vaihtelu.

Kuva: Hannu Vallas