Piilovesi ja vesijalanjälki

Kassillinen ruokaa painaa joitakin kiloja. Painosta suuri osa on elintarvikkeiden sisältämää vettä. Jokaisessa tuotteessa on mukana myös niin sanottua piilovettä. Sitä voi olla tuhansia litroja.

Piilovedellä tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä. Piiloveden määrän voi laskea mille hyvänsä tuotteelle. Maitolitran tuottamiseen kuluu noin tuhat litraa vettä, auton valmistamiseen suunnilleen 400 000 litraa.

Kun ihmisten suoraan vedenkulutukseen lisätään piilovesi, saadaan vesijalanjälki. Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka paljon elämäntapamme vaatii vettä. Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on lähes neljä tuhatta litraa. Siitä melkein puolet tulee ulkomaisten tuotteiden sisältämästä piilovedestä.

Vaikka vesijalanjälki on selkeä mittari, se ei yksin anna oikeaa kuvaa vedenkäytön haitoista. Suomessa raakavettä riittää kaikkeen tuotantoon. Sen sijaan kuivilla alueilla vesipula pahenee, jos tuotetaan paljon vettä vaativia vientituotteita. Taatelipakkaus on siis huonompi ostos kuin kotimainen omena.

Lisäksi on otettava huomioon vesilähde. Jos taatelinviljelyssä käytetään sadevettä, haitat jäävät pienemmiksi kuin kulutettaessa rajallisia pohjavesivaroja.

Kuva: Pixabay