Julkaistu: 31.5.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Patoturvallisuus ja sen valvonta

Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa. Patoturvallisuus koskee kaikkia patotyyppejä.

Patojen turvallisuudesta säädetään patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja valtioneuvoston asetuksessa patoturvallisuudesta (319/2010). Käytännön ohjenuoraksi on laadittu Patoturvallisuusopas. Se täydentää ja selventää patoturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja antaa esimerkkejä säädösten soveltamisesta.

Myös moni muu laki vaikuttaa toimintaan padoilla. Esimerkiksi vesilaki ohjaa vesistöpatojen rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa, ja ympäristönsuojelulaki ohjaa toimintaa jätepadoilla.

Patoturvallisuuslaki sisältää määräyksiä sekä uuden padon suunnittelusta ja rakentamisesta että vanhojen patojen kunnossapidosta ja käytöstä. Laki säätelee myös sitä, miten onnettomuustilanteisiin pitää varautua.

Patoturvallisuus koskee kaikkia patotyyppejä

Patoturvallisuuslaki kattaa kaikki patotyypit: vesistöpadot, jätepadot ja tulvapenkereet. Vesistöpatoja ovat esimerkiksi vesistön säännöstelyä, kalanviljelyä tai vesivoiman tuotantoa palvelevat padot. Jätepadoilla padotaan teollisuustuotannossa tai kaivostoiminnassa syntyviä haitallisia jätevesiä ja lietteitä. Tulvapenkereet ovat vesistöä myötäileviä penkereitä, jotka estävät tulvien leviämistä esimerkiksi asuinalueille.

Suurten vesistöpatojen rakentaminen painottui Suomessa 1900-luvulle, erityisesti sen puolivälin tienoille. Viime vuosikymmeninä on rakennettu lähinnä jätepatoja ja tulvapenkereitä. Patoturvallisuuden näkökulmasta suurimpia haasteita ovat ikääntyvien vesistöpatojen kunnossapito, ilmastonmuutoksen vaikutukset vesitilanteeseen sekä padot, joiden käyttötarkoitus on vuosien saatossa muuttunut.

Padot luokitellaan vahingonvaaran mukaan kolmeen luokkaan. Luokituksen tekee patoturvallisuusviranomainen. Merkittävä osa padoista on luokittelemattomia, sillä niistä ei onnettomuuden sattuessa aiheudu vaaraa.

Patoturvallisuusluokitus

Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja

Padon omistajan yleisenä velvollisuutena on suunnitella ja rakentaa pato niin, ettei sen käytöstä synny vaaraa turvallisuudelle. Tämä velvollisuus koskee myös padon korjaus- ja muutostöitä. Padon omistajan on pidettävä pato sellaisessa kunnossa, että se on turvallinen ja toimii suunnitellulla tavalla. Padon omistaja vastaa mahdollisen pato-onnettomuuden aiheuttamista vahingoista.

Padon omistajan pitää tarkkailla luokitellun padon kuntoa sekä pitää padolla määräaikaistarkastus viiden vuoden välein. Padon tarkkailu perustuu padon omistajan laatimaan tarkkailuohjelmaan, jonka viranomainen on hyväksynyt. Padon omistajan pitää myös toimittaa patoa koskevia tietoja viranomaisen ylläpitämään tietojärjestelmään.

Viranomainen valvoo ja pitää yllä tietojärjestelmää

Patoturvallisuuslaissa säädetään, että patojen turvallisuutta valvoo viranomainen. Käytännössä valvontatehtävä on keskitetty Kainuun ELY-keskukselle (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Kainuun ELY-keskus toimii siten koko Suomen patoturvallisuusviranomaisena.

Patoturvallisuusviranomaisen tehtävä on muun muassa luokitella padot niiden vahingonvaaran perusteella. Luokittelu vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka tiukkoja turvallisuusvaatimuksia padolle asetetaan.

Patojen valvontaa varten viranomainen pitää yllä patoja koskevaa tietojärjestelmää. Tietojärjestelmään viedään tiedot patoturvallisuuslain mukaan luokitelluista padoista. Padon omistajan pitää toimittaa nämä tiedot tietojärjestelmään, ja viranomainen valvoo, että tiedot saadaan padon omistajalta.

Tietojärjestelmään toimitettavia tietoja ovat muun muassa padon suunnitteluasiakirjat, patoa koskevat viranomaispäätökset ja padon tarkkailuohjelma sekä määräaikaistarkastusten aineisto ja kuntoarviot. Lisäksi tietojärjestelmään pitää toimittaa selvitys vahingonvaarasta ja turvallisuussuunnitelma, mikäli padon luokitus sitä edellyttää.

Tietojärjestelmään kerätään tiedot myös muun muassa meneillään olevista kunnostushankkeista ja tapahtuneista häiriötilanteista. Tietojärjestelmästä löytyy esimerkiksi seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta, mikä helpottaa suunnittelua.

Varautuminen onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin

Patoturvallisuuden tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että niin padon omistaja kuin eri viranomaisetkin pysyvät ajan tasalla patoturvallisuuteen liittyvistä seikoista. Järjestelmään voidaan luoda tunnukset sekä padon omistajille ja heidän edustajilleen että muun muassa pelastusviranomaiselle.

Kutakin patoa koskevat ajantasaiset tiedot tulee säilyttää myös erityisessä patoturvallisuuskansiossa. Paperikansio löytyy padon omistajilta ja patoturvallisuusviranomaiselta. Sähköistä patoturvallisuuskansiota voidaan selata ajasta ja paikasta riippumatta. Näin tiedot ovat nopeasti käytettävissä mahdollisessa häiriötilanteessa.

Padon omistajan on myös pidettävä yllä toimintavalmiutta pato-onnettomuuden varalta. Sama koskee muita henkilöitä, virastoja tai laitoksia, joilla on velvollisuus toimia onnettomuuden sattuessa.

Patoturvallisuutta sekä siihen liittyviä viranomaisten ja padon omistajan velvollisuuksia esitellään tarkemmin patoturvallisuusoppaassa.