Julkaistu: 2.12.2019
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Mikä likaa vesistöjä?
Suomen järvet ja joet ovat puhdistuneet sitä mukaa kuin päästöt ovat vähentyneet. Laajoilta alueilta tuleva hajakuormitus vaivaa silti edelleen vesistöjä.
Monet vedet alkoivat likaantua pahasti 1900-luvun puolivälissä. Syynä oli niin sanottu pistekuormitus eli tehtaiden ja asutuskeskusten jätevedet. Maaseudulta ja metsistä tuleva hajakuormitus oli melko pientä.
Vuosisadan loppua kohti tilanne muuttui. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet puhdistettiin yhä paremmin, minkä ansiosta pistekuormitus väheni lopulta murto-osaan. Hajakuormitus sen sijaan lisääntyi. Tämä johtui muun muassa peltojen lannoitusmäärien kasvusta, suomaiden ojituksista ja vesi-WC:n yleistymisestä maaseudulla ja kesämökeillä.
Sittemmin myös hajakuormitus on alkanut vähetä, mutta ei vielä tarpeeksi. Vaikka muun muassa maatalouden vesiensuojelun eteen on tehty paljon töitä, tulokset näkyvät viiveellä. Maatalous onkin edelleen ylivoimaisesti suurin vesistöjen ravinnekuormittaja.
Koko valtakuntaa koskevat päästötilastot eivät kuitenkaan kerro paikallisesta tilanteesta. Kaupungit, tehtaat, kaivokset ja turvetuotantoalueet saattavat edelleen kuormittaa lähivesiä. Ongelmana ovat myös pohjaan aiemmin kertyneet haitta-aineet, jotka voivat palata takaisin veteen.
Kuva: © Hannu Lehtonen, Vastavalo
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Rehevöittävä kuormitus
Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen …