Julkaistu: 1.6.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Rehevöittävä kuormitus

Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen suurta. Kuormituksen määrä ja lähteet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja paikallisesti.

Suomen rannikkovedet, joet ja monet järvet kärsivät rehevöitymisestä. Rehevöityminen on yleisin syy siihen, että jokin vesimuodostuma ei saa hyvää arvosanaa ekologisen tilan luokittelussa. Rehevöitymistä aiheuttavat valuma-alueelta tuleva typpi- ja fosforikuormitus.

Suurin osa kuormituksesta, noin kolme neljäsosaa fosforikuormasta ja kaksi kolmasosaa typpikuormasta, johtuu ihmisen toiminnasta. Sitä osuutta pyritään vähentämään.

Pistekuormitus on vähentynyt ja vähenee edelleen

Vielä 1900-luvun jälkipuoliskolla sisävesiä ja rannikkovesiä likasivat erityisesti tehtaiden ja asutuskeskuksen jätevedet. Tämä pistekuormitus alkoi kuitenkin vähetä voimakkaasti 1980-luvun lopussa, kun jätevesien käsittely tehostui ja teollisuusprosessit paranivat. Nykyisin pistekuormituksen osuus kaikesta ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta on noin 10 prosenttia ja typpikuormasta noin 20 prosenttia.

Pistekuormituksen valtakunnallinen merkitys pienenee luultavasti edelleen sitä mukaa kuin jätevesien käsittely yhä tehostuu. Varsinkin typenpoistoa pystytään Suomessa useilla puhdistamoilla vielä tehostamaan. Pistekuormituksella voi silti olla tulevaisuudessakin vaikutusta lähivesien tilaan.

Fosforin ja typen kuormituksen jakautuminen. ”Muu pistekuormitus” sisältää kalankasvatuksen, turkistarhauksen ja turvetuotannon. Pistekuormituksen tiedot ovat vuodelta 2020, hajakuormituksen ovat 5- tai 10-vuotiskeskiarvoja. Lähde: Syke / VEMALA-malli, 2022.

Hajakuormitusta on vaikea taltuttaa

Pistekuormituksen vähetessä hajakuormituksen merkitys on kasvanut. Hajakuormitusta on huomattavasti vaikeampi taltuttaa kuin pistekuormitusta, koska päästölähteitä on lukemattomia ja ne sijaitsevat hajallaan ympäri valuma-aluetta. Parhaisiin tuloksiin päästään kehittämällä maatalouden ja metsätalouden toimintatapoja sekä soveltamalla valuma-alueella kokonaisvaltaista vesienhallintaa ja tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä.

Viime vuosina fosforin ja typen hajakuormitus on pysynyt valtakunnallisesti suunnilleen ennallaan. Kuormitus tosin vaihtelee paljon vuosien välillä, koska ravinteiden huuhtoutumiseen vaikuttavat suuresti sääolot, erityisesti sateisuus ja lämpötila, sekä virtaamien vaihtelu jokivesistöissä.

Eniten hajakuormitusta tulee maataloudesta

Hajakuormittajista suurin on maatalous; se aiheuttaa valtakunnallisesti noin kolme neljäsosaa typen ja fosforin hajakuormituksesta. Päästöjen paikalliset vaikutukset voivat olla suuria; varsinkin viljelyalueiden pienet ja matalat järvet kärsivät usein rehevöitymisestä, mutta haitallisia muutoksia nähdään myös isoissa järvissä ja rannikkovesissä.

Maatalouden ravinnevalumat syntyvät pääosin peltojen lannoituksesta ja muokkauksesta, eroosiosta sekä kotieläinten lannan käsittelystä. Näihin kuormituslähteisiin on puututtu eri keinoin.

Metsätalouden ravinnekuormitus on myös huomattavaa

Metsätalouden vesistökuormitus kytkeytyy sekä metsien lannoitukseen että metsäojituksiin ja metsämaaperän käsittelyyn. Valtakunnallisesti metsätalous aiheuttaa noin 14 prosenttia vesistöjen fosforikuormituksesta ja 12 prosenttia typpikuormituksesta.

Metsien fosforilannoitus huipentui 1970-luvun puolivälissä. Se aiheutti aikoinaan huomattavaa vesistöjen fosforikuormitusta. Sittemmin lannoituksesta lähes luovuttiin, mutta se on tehnyt 2000-luvulla jälleen paluuta, joskin pienemmillä pinta-aloilla. Hidasliukoisempien lannoitteiden käyttö ja kivennäislannoitteiden korvaaminen tuhkalannoituksella hillitsee päästöjä. Niinpä metsätalouden fosforikuorma on laskusuunnassa.

Sen sijaan metsätalouden aiheuttama typpikuorma kasvaa. Tämä johtuu ilmeisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista ravinteiden huuhtoutumiseen ojitetuilta alueilta, erityisesti turvemailta. Ojitusten on todettu lisäävän vesistöjen ravinnekuormitusta vuosikymmeniksi.

Mereen kohdistuva kuormitus ei ole laantunut

Suurin osa rannikkovesien kuormituksesta tulee jokien kuljettamana. Hajakuormituksen jatkuminen lähes entisellään näkyy myös Suomen merialueiden ravinnekuormassa, joka ei ole sanottavasti lieventynyt. Mereen kohdistuva fosforikuormitus on vähentynyt hitaasti muualla paitsi Saaristomerellä. Typpikuormitus on pysynyt useimmilla merialueilla vakaana tai vähentynyt hieman. Poikkeuksena on Perämeri, jonka typpikuormitus kasvaa turvemaiden ojitusten vuoksi.

Suomesta mereen tulevan ravinnekuormituksen kehitys. Joet kuljettavat maa-alueilta tulevan kuormituksen rannikkovesiin. Yhtenäisissä käyrissä on otettu huomioon jokien virtaamavaihtelut, ja katkoviivat kuvaavat näin korjatun kuormituksen muutosta koko aikajaksolla. Lähde: Syke / VEMALA-malli, 2022.

Karttapalvelu kertoo paikallisen kuormituksen

Ravinnekuormituksen määrä vaihtelee paljon jopa viereisissä järvissä tai rannikon osissa. Samoin vaihtelevat kuormituksen lähteet. Jossakin vesimuodostumassa pistekuormituksella voi olla iso merkitys, toisaalla taas maatalous tai haja-asutus on suurin kuormittaja.

Vesi.fi:n karttapalvelun teema ”Ravinnekuormitus” kertoo paikallisen kuormitustilanteen – alkuvaiheessa fosforikuormituksen, myöhemmin myös typen ja orgaanisen aineen kuormituksen. Palvelu sisältää noin 180 000 vesistökohdetta: rannikkovesiä, suuria ja pieniä järviä ja lampia sekä jokia ja puroja.

Tiedot perustuvat VEMALA-malliin, joka on koko Suomen kattava ravinnekuormituksen laskentajärjestelmä. Laskennan tulokset sovitetaan todellisiin vesistöhavaintoihin noin 60 000 mittauspisteessä ympäri Suomen. Koska erityisesti hajakuormitus vaihtelee paljon sääolojen mukaan, kartan tiedot ovat keskiarvoja kymmeneltä vuodelta. Kuormituslähteet on eritelty noin 25 000 pisteestä.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi-karttapalvelu:
Ravinnekuormitus

Vesi.fi:n aineistopankki:
Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan

Muualla verkossa:
Ravinnekuormitus ruokkii rehevöitymistä (ymparisto.fi)
Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020
Rannikkovesiemme vedenlaadun ja rehevöitymistilan tulevaisuus ja sen arvioiminen