Julkaistu: 19.1.2021

Kovaa vai pehmeää vettä

Yksi talousveden mittareista on veden kovuus. Mitä kovuus tarkoittaa ja mistä se johtuu? Onko kovuudesta haittaa vai hyötyä? Mistä saa tietoa oman vesijohtoveden kovuudesta?

Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia. Jos niitä on paljon, vesi määritellään kovaksi. Kovuuden huomaa siitä, että kattiloiden pohjalle tulee kovaa kalkkisaostumaa. Sitä kutsutaan kattilakiveksi.

Suomessa pohjavesi on yleensä pehmeää, eli siinä on vain vähän kalkkia. Tämä johtuu siitä, että Suomen kallioperää hallitsevat graniitin kaltaiset happamat kivilajit. Joillakin kalkkikivialueilla pohjavesi voi kuitenkin olla kovaa tai keskikovaa.

Kova vesi aiheuttaa monenlaista harmia. Kalkkisaostumia kertyy lämminvesijärjestelmään, ja lattiakaivojen ritilät menevät tukkoon. Pyykinpesussa joudutaan käyttämään enemmän pesuainetta, ja kahvinkeittimiä pitää puhdistaa useasti kalkista.

Liika pehmeys ei liioin ole tavoiteltavaa. Pehmeä ja hapan vesi syövyttää metallisia vesiputkia ja irrottaa niistä haitallisia aineita. Tämän takia vesilaitokset lisäävät usein raakaveteen kalkkikivestä saatavaa kalsiumkarbonaattia. Se vähentää veden happamuutta ja lisää sen kovuutta.

Tietoja vesijohtoveden kovuudesta ja muista ominaisuuksista saa omalta vesilaitokselta. Vesi.fi:n työkalu Vesihuoltolaitosten tunnusluvut kertoo kussakin kunnassa toimivat vesilaitokset. Kaivoveden kovuus selviää, kun lähettää vesinäytteen tutkittavaksi. Tulosten tulkinnassa auttaa Vesi.fi:n työkaluista löytyvä Kaivoveden analyysitulkki.

Kuva: iStockphoto

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE