teemana:
Vesivastuullisuus

Vesiriskien
tunnistaminen

Vesiriskien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen

Tavoitteet:

Vesivastuullisuuden ensimmäisen askeleen kartoitusten tuloksena syntyy käsitys siitä, onko vesi yritykselle suoraan tai välillisesti keskeinen vastuullisuuskysymys. Tätä varten askeleessa tunnistetaan yrityksen oleelliset vesiriskit ja -mahdollisuudet. Ne voivat kohdistua sekä yrityksen omaan toimintaan ja toimipaikkoihin että arvoketjun muihin toimijoihin. Riskit ja mahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi veden saatavuuteen, vesistöihin kohdistuviin päästöihin tai työntekijöiden turvalliseen juomaveden saantiin ja sanitaatioon – taikka laajemmin vesivarojen hallinnan tilaan yrityksessä tai sen arvoketjussa.

Laajuus:

Yrityksen omat toimipaikat ja arvoketjut alihankkijoineen Suomessa ja kansainvälisesti.

Kytkökset:

Yrityksen riskianalyysit, vastuullisuutta painottavat olennaisuusanalyysit sekä arvo- ja toimitusketjujen ja hankintojen hallinta.

Ohjeet ja työkalut:

Ohjeita, joilla pääsee vesivastuullisuuden alkuun, tarjoavat Vesivastuu2030-hanke sekä useat kansainväliset toimijat, ml. Alliance for Water Stewardship, UN Global Compact CEO Water Mandate ja WWF. WWF Water Risk Filter ja WRI Aqueduct ovat monipuolisia työkaluja, joiden avulla voi tunnistaa vesiriskit ja -mahdollisuudet sekä kartoittaa kriittisimmät omat toimipaikat ja arvoketjut. Niiden tarkasteluja kannattaa täydentää toimipaikkakohtaisilla ja paikallisilla tiedoilla.

Vesiriskien arviointi

Vesiriskien ja -mahdollisuuksien sekä veteen liittyvien vaikutusten tarkempi arviointi

Tavoitteet:

Vesivastuullisuuden toimintamallin toinen askel keskittyy oleellisiksi tunnistettujen vesiriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin ja sisältää niiden tarkemman kuvauksen, analyysin ja arvottamisen. Mitä ovat ne konkreettiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt tai haitat, jotka sisältyvät oleellisiksi tunnistettuihin vesiriskeihin ja -mahdollisuuksiin? Tyypillisiä erimerkkejä tällaisista hyödyistä ja haitoista ovat tuotannon jatkuvuus sekä yrityksen maineen koheneminen tai heikkeneminen. Arviointi konkretisoi veteen liittyvät kustannukset ja hyödyt yritykselle sekä mahdollistaa vaihtoehtoisten raaka-aineiden, prosessien ja tuotteiden vertailun.

Laajuus:

Tarkemmat arvioinnit kannattaa keskittää askeleessa 1. kriittisimmiksi tunnistettuihin toimipaikkoihin ja arvoketjuihin.

Kytkökset:

Arvioinnit kannattaa kytkeä osaksi yrityksen laajempaa riskien arviointia ja hallintaa sekä arvioinnissa hyödyntää näiden menetelmiä ja prosesseja. Olennaisiksi tunnistetut vesiriskit liittyvät usein vastuullisuuden muihin osa-alueisiin, kuten yrityksen ilmasto-, ihmisoikeus- ja biodiversiteettivaikutuksiin. Vesivastuullisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin myös yrityksen investointi- ja rahoitusratkaisuihin, mikä johtuu kansainvälisistä pyrkimyksistä kehittää kestävän rahoituksen kriteerejä ja lisätä niiden sitovuutta.

Ohjeet ja työkalut:

Ohjeita ja työkaluja vesiriskien ja mahdollisuuksien tarkempaan arviointiin ja arvottamiseen kokoaa yhteen WWF:n Valuing Water Database. Esimerkiksi WWF Water Risk Filter ja WRI Aqueduct auttavat sekä tunnistamaan vesiriskejä että arvioimaan niitä tarkemmin, kun taas Ecolab Water Risk Monetizer auttaa vesiriskien arvottamisessa. Arvioinnit kannattaa kytkeä osaksi ISO 14001 ja EMAS -ympäristöhallinnan järjestelmien käyttöä. ISO Water Footprint ja Water Footprint Network tarjoavat menetelmiä vesijalanjäljen laskentaan ja vaikutusten arviointiin.

Strategian laadinta

Vesi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa

Tavoitteet:

Vesiriskien hallinta sekä vesivastuullisuuden edistäminen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen onnistuvat parhaiten, kun ne on integroitu osaksi yrityksen strategiaa sekä johtamis- ja riskienhallintajärjestelmiä. Kun vesiriskit ja -mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu (askel 2.), yritys pystyy määrittämään vesivastuutyölleen keskeisimmät painotukset, tavoitteet ja toimet.

Painotukset ja tavoitteet voivat liittyä yrityksen kestävään vedenkäyttöön ja vesien hyvään tilaan, työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen turvalliseen juomaveden saantiin ja sanitaatioon – taikka laajemmin vesivarojen hyvän hallinnan kehittämiseen. Vesivastuutoimet voivat olla esim. teknisiä parannuksia, koulutusta, toimintatapojen muutoksia, kunnostus- ja kehityshankkeita tai osallistumista vesivarojen hallinnan kehittämiseen.

Laajuus:

Vesivastuullisuudelle asetetaan yrityksessä strategisen tason tavoite, johon yrityksen johto sitoutuu. Tämän strategian puitteissa asetetaan yritys- ja toimipaikkakohtaisia (omat ja alihankkijat) vesivastuutavoitteita, joita johdetaan ja joiden toteutumista seurataan. Toimet kannattaa keskittää erityisesti niille alueille ja/tai arvoketjun osiin, jotka nousevat esiin vesiriskien ja -mahdollisuuksien arvioinneissa. Vesivastuutoimet sisältävät sisäisiä parannuksia, mutta tavoitteisiin pääseminen edellyttää useimmiten myös sidosryhmäyhteistyötä ja sitä, että otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö (ks. askel 4.).

Kytkökset:

Vesivastuullisuuden tulisi olla erottamaton osa yrityksen strategiaa ja johtamis- ja riskienhallintajärjestelmiä (esim. ISO 14001, EMAS). Tavoitteiden asettamisessa tulee ottaa huomioon sekä yritysten omat että alihankkijoiden toimipaikkojen kriittiset tekijät. Lisäksi on tärkeää pyrkiä yhtenäisiin tavoitteisiin toimipaikkojen, julkisen sektorin ja muiden vedenkäyttäjien ja sidosryhmien kanssa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet asettavat yleiskehyksen vesivastuutavoitteille.

Ohjeet ja työkalut:

Ohjeita vesivastuustrategian kehittämiseen tarjoavat mm. CEO Water Mandate ja World Business Council for Sustainable Development (WBCSD). Ohjeita ja työkaluja vesivastuutavoitteiden asettamiselle tarjoavat CEO Water Mandate, World Resources Institute (WRI) ja WWF sekä lähiaikoina myös Science Based Targets Network.

Yhteistyö

Veden kestävän käytön ja hallinnan kehittäminen sidosryhmien kanssa

Tavoitteet:

Vaikka vesivastuullisuuden ytimessä ovat yrityksen sisäiset parannukset, vaatii yrityksen vesiriskien hallinta yleensä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Yhteistyön avulla veden käyttö ja hallinta voidaan kehittää kestäväksi niin yrityksen omilla kuin alihankkijoidenkin toimipaikoilla. Myös veteen liittyvät mahdollisuudet konkretisoituvat lähes poikkeuksetta sidosryhmäyhteistyön kautta. Erityisen tärkeää on tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa, koska se vastaa ensisijaisesti vesivarojen hallinnasta niin Suomessa kuin muissakin maissa. Lisäksi on hyvä pyrkiä yhteistyöhön paikallisia oloja hyvin tuntevien kumppaneiden, kuten kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Vesivastuuhankkeissa on tärkeää huomioida paikalliset yhteisöt ja kansalaiset ja ottaa heidät mukaan alusta lähtien. Yhteistyön tulee olla avointa ja vastuullista.

Laajuus:

Sidosryhmäyhteistyötä kannattaa tehdä erityisesti niillä alueilla ja/tai arvoketjun osissa, jotka nousevat esiin yrityksen vesiriskien ja -mahdollisuuksien arvioinneissa.

Kytkökset:

Vesivastuullisuuteen liittyvä sidosryhmäyhteistyö voi kytkeytyä osaksi yrityksen muuta vastuullisuustyötä. Vesivastuullisuustyö voi olla olennainen osa yrityksen ns. sosiaalisen toimiluvan varmistamista.

Ohjeet ja työkalut:

Ohjeita vesivastuullisuuden sidosryhmäyhteistyöhön tarjoaa CEO Water Mandate. Alliance for Water Stewardship International Water Stewardship Standard listaa myös periaatteita ja työkaluja, joiden avulla voidaan kehittää toimipaikkojen vesivastuullisuutta yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Seuranta, arviointi ja raportointi

Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi

Tavoitteet:

Vesivastuullisuutta tulee kehittää avoimesti ja sen tavoitteita tulee seurata jatkuvasti sekä raportoida seurannan tuloksista. Vesivastuullisuuden käytäntöjen jatkuva parantaminen tarkoittaa, että seurannan tuloksia arvioidaan riittävän usein ja toimintaa kehitetään niiden perusteella. Vesivastuullisuuden seurannassa ja siitä viestinnässä on tarkoituksenmukaista noudattaa kansainvälisiä standardeja, jotta tuloksia voidaan vertailla.

Laajuus:

Vesivastuullisuuden tilaa ja edistymistä tulisi seurata sekä koko yrityksen osalta että kriittiseksi tunnistettujen toimipaikkojen ja teemojen osalta askeleessa 3. määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

Kytkökset:

Vesivastuullisuuden seuranta tulisi kytkeä osaksi yrityksen ja toimipaikkojen hallintajärjestelmiä ja vuosiraportointeja sekä alihankkijoiden auditointeja.

Ohjeet ja työkalut:

Ohjeita vesivastuullisuuden seurantaan, arviointiin ja raportointiin tarjoaa mm. CEO Water Mandate sekä vuoden 2021 aikana Climate Standards Disclosure Board (CSDB). Alliance for Water Stewardship International Water Stewardship Standard on kattava vesivastuustandardi ja sertifiointijärjestelmä toimipaikkojen vesivastuullisuuden kehittämiseen ja todentamiseen. Useat kestävyys- ja vastuullisuusstandardit, kuten UTZ, Global Gap, FSC, Reilu Kauppa ja Luomu, sisältävät kriteerejä vedelle, mutta yksikään niistä ei kata vettä kokonaisvaltaisesti. Niistä ISEAL-allianssin jäsenstandardit ovat kuitenkin yhteensopivia AWS:n standardin kanssa ja ne täydentävät toisiaan.

GRI 303: Water and Effluents -raportointistandardi kattaa yrityksen vedenoton, kulutuksen ja päästöt vesistöihin sekä vaikutukset vesistressistä kärsivillä alueilla ja arvoketjuissa. Se on suunnattu käytettäväksi yleiseen sidosryhmäviestintään. CDP Water Program tarjoaa laajan raportointikehyksen yrityksen vesivastuullisuudelle ja sen kansainväliselle vertailulle. Se syventyy myös yrityksen taloudelliseen toimintakykyyn ja kannattavuuteen kytkeytyviin vesikysymyksiin. Kehys on tarkoitettu käytettäväksi viestintään, erityisesti kun viestintä kohdistuu rahoittajiin, sijoittajiin ja suuriin hankkiviin yrityksiin.