Lupa

Lupa

Vesialueen omistajan lupa ja usein myös rannanomistajan suostumus tarvitaan aina, kun vesistöä kunnostetaan. Kunnostusta ajavan tahon tulisi saada vesialueen omistajan ja naapurien suostumus jo hanketta suunnitellessaan. Epäselvyyksien välttämiseksi suostumukset kannattaa aina pyytää kirjallisina. Jotkut vaikutusalueeltaan suppeat, ristiriidattomat hankkeet voidaan toteuttaa vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajien kirjallisella suostumuksella. Koeverkkokalastuksiin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.

Jos hankkeessa on tarkoitus nostaa veden pintaa, muuttaa rantaviivaa ruoppaamalla tai poistaa kasvillisuutta laajahkoilta alueilta, tulee jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon oikeudelliset näkökulmat ja olla hyvissä ajoin yhteydessä ELY-keskukseen. Lupakysymykset vaikuttavat myös hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun.

Vesilain mukainen lupa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun hankkeessa muutetaan vedenpinnan korkeutta tai virtaamaa, hanke aiheuttaa tulvan vaaraa tai toimenpiteet estävät kalojen kulkua tai vaikeuttavat vesillä liikkumista. Muita lupaa edellyttäviä toimia ovat esimerkiksi vähäistä suuremmat ruoppaukset ja kemikaalikäsittelyt. Luvan myöntää aluehallintovirasto (AVI). Lupaa voi hakea esimerkiksi rannan tai vesialueen omistaja, osakaskunta, kunta tai valtio.

Monet koti- tai mökkirannan pieniltäkin vaikuttavat hankkeet voivat vaatia vesilain mukaisen luvan tai niistä tulee tehdä ilmoitus. Myös esimerkiksi purojen kunnostuksista pitää tehdä ilmoitus. Ilmoitukseen liitetään kartta kohteesta, maan- ja vedenomistajien luvat sekä kunnostussuunnitelma. Valuma-alueella tehtävät toimet, kuten kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen, saattavat edellyttää lupakäsittelyä. Kysy luvan tarpeesta kunnasta tai ELY-keskuksesta.

Kunnostustoimintaa säätelee ennen kaikkea vesilaki. Muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki.

Rahoitus

Rahoitus

Vesistön kunnostaminen vaatii työtä ja myös rahaa. Hankkeiden kustannuksiin on mahdollista saada tukea. Rahoitusta voi saada lukuisiin erityyppisiin hankkeisiin. Kun sinulla on ajatus, tarve tai suunnitelma vesistön kunnostamisesta ja ylläpidosta, hae rahoitusta ja pyydä asiantuntija-apua jo alkuvaiheessa. Hankkeen rahoitukseen ja toteuttamiseen voivat osallistua esimerkiksi ELY-keskukset, vesienhoitoyhdistykset, kunnat, vesialueen omistajat, liitot, Leader-ryhmät ja kalatalousalueet. Rahoituksen saamiseksi tarvitaan usein omarahoitusta, eli osa hankkeen rahoituksesta tulee kattaa paikallisesti. Tähän luetaan esimerkiksi talkootyöt.

Kunnostushankkeiden rahoituksesta löydät kattavasti tietoa Rahat pintaan -sivustolta.

Rahat pintaan -sivusto

Valmistelu ja toteutus

Valmistelu ja toteutus

Kun suunnitelma on tehty, rahoitus kunnossa ja luvat haettu, on vuorossa kunnostustöiden valmistelu. Usein kunnostuksissa tarvitaan koneurakoitsijaa. Urakoitsijoiden etsimisen ja kilpailutuksen jälkeen kunnostustöistä laaditaan sopimukset urakoitsijan kanssa.

Jos kunnostustöitä on tarkoitus tehdä talkoilla, täytyy työvaiheet suunnitella huolellisesti ja huolehtia, että työvälineitä riittää kaikille talkoolaisille. Talkootyötä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota työturvallisuuteen, ja talkooväelle tulee ottaa tapaturmavakuutus. Myös muonitus ja esimerkiksi autojen pysäköinti täytyy suunnitella etukäteen.

Kunnostustöissä edetään suunnitelman ja mahdollisen luvan asettamassa aikataulussa. Lintujen pesimäaikaan kunnostuksia ei tehdä, ja esimerkiksi niitot toteutetaan loppukesällä, kun kasvillisuus on kasvanut täyteen mittaansa. Risukot raivataan ja puut kaadetaan ennen kaivutöitä. Purojen kunnostukset kannattaa ajoittaa kesä- ja elokuun väliselle ajalle, jolloin vaikutetaan mahdollisimman vähän vesieliöstöön ja veden laatuun. Kunnostustöiden valmistelun voi aloittaa talvella viemällä esimerkiksi kiviä ja muuta materiaalia kunnostuskohteen lähelle. Talvella vähävetisenä aikana voidaan rakentaa esimerkiksi kosteikkoja ja tulvatasanteita.

Talkooväki on hyvä ohjeistaa hyvin ennen töiden aloittamista. Ohjaaminen ja neuvominen on tärkeää myös töiden aikana, jotta työt sujuvat turvallisesti ja lopputulos on mahdollisimman hyvä.

Viestintä

Viestintä

Kunnostajien ja muiden tahojen välinen vuoropuhelu ja yhteistyö kannattaa aloittaa heti suunnittelun alussa. Hankkeesta olisi hyvä viestiä joka vaiheessa. On hyvä määritellä, kenelle viestitään, mistä ja milloin. On myös mahdollista valita yksi tai useampi viestintäkanava. Onnistuneella viestinnällä voit tavoittaa useita tahoja ja saada mahdollisesti uusiakin kumppaneita tai rahoittajia mukaan. Hyvällä ja avoimella viestinnällä voidaan saada kunnostussuunnitelmalle tukea paikallisten asukkaiden ja päättäjien parissa sekä välttyä monilta turhilta yllätyksiltä hankkeen edetessä. Tehokas tiedottaminen ja sidosryhmäyhteistyö voi innostaa uusia tahoja osallistumaan esimerkiksi talkootyöhön.

Viestinnän on oltava ymmärrettävää, selkeää ja havainnollista. Ympäristö ja sen tilan parantaminen kiinnostavat ihmisiä aina. Konkreettiset toimet ja tapahtumat ja tulevaisuuden näkymät ovat hyviä uutisoinnin aiheita.

Viestintä on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin se on suunniteltu. Pienellekin kunnostushankkeelle kannattaa laatia viestintäsuunnitelma, joka toimii viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön punaisena lankana.

Viestintäsuunnitelmaan tulisi sisältyä ainakin:
tavoitteiden asettaminen
kohderyhmien ja yhteistyötahojen valinta
keskeisen viestin hahmottaminen
idea viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön toteutuksesta
alustava aikataulu

Seuranta ja vaikutukset

Seuranta ja vaikutukset

Vesistön tilaa koskevat havainnot ovat tärkeä osa kunnostushanketta. Ne auttavat hankkeen suunnittelussa, sillä niiden avulla voidaan arvioida vesistön nykytilaa ja ennakoida tilassa tapahtuvia muutoksia sekä tehdä päätöksiä toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja mitoituksesta. Seuranta myös mahdollistaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusarvioinnin.

Kunnostusta tukee parhaiten pitkäjänteinen havainnointi. Seuranta voidaan toteuttaa osana hanketta, ja sitä on mahdollista tehdä myös paikallisin voimin. Esimerkiksi näkösyvyyden ja vedenpinnan korkeuden mittaukset onnistuvat ilman kalliita apuvälineitä. Vedenlaatua voidaan seurata vesinäyttein ja jatkuvatoimisten mittarien avulla. Lintulaskennoilla, kasvillisuuskartoituksilla ja koekalastuksilla seurataan muutoksia lajistoissa. Järjestelmälliset mittaukset kertovat, miten kunnostus on vaikuttanut vedenlaatuun ja tarvitaanko jatkotoimia.

Hankkeelle olisi hyvä laatia selkeä seurantasuunnitelma. Seurantaa tulisi tehdä ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja kunnostustoimien jälkeen. Seurattavat muuttujat valitaan tilanteen ja tavoitteiden mukaan.

Kunnostuksen jälkeisellä seurannalla arvioidaan kunnostustavoitteiden toteutumista. Seurantaa tulee jatkaa suunnitelman mukaisesti. Kerättyä tietoa käytetään mahdollisten jatkotoimien suunnitteluun siinä tapauksessa, että kunnostustavoitteita ei ole aiemmilla toimilla saavutettu tai tulokset ovat jääneet lyhytaikaisiksi.

Vesistökunnostusten seurannan toteuttaminen