Julkaistu: 18.7.2024

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla, mutta sisävesillä tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu erityisesti Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikoilla. Avomerialueella sinilevää esiintyy runsaasi koko Suomenlahden alueella.

Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta, ja sinilevätilanne on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillinen. Sinilevää esiintyy Etelä-Suomen lisäksi myös eri puolella Keski-Suomea. Kymmenellä valtakunnallisen sinileväseurannan havainnointipaikalla on havaittu runsaasti sinilevää, ja hieman sinilevää on havaittu 27:llä havainnointipaikalla. Nämä havainnot ulottuvat Etelä-Suomesta eteläiseen Lappiin asti. Kuluvalla viikolla millään valtakunnallisen seurannan havaintopaikalla ei ole havaittu erittäin runsaasti levää.

Rannikkoalueen sinilevähavaintojen määrä on kasvanut viime viikkoon nähden. Sinilevää on havaittu 29:llä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Niistä kymmenessä paikassa havaittiin runsaasti sinilevää ja 19 paikassa hieman sinilevää. Sinilevää havaittiin lähinnä Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikolla, mutta havaintoja tehtiin myös Satakunnan, Pohjamaan sekä Pohjois-Pohjanmaan rannikoilla.

Sinilevän määrä on runsastunut myös avomerialueilla viime viikkoon verrattuna. Sinilevän määrä on kasvanut erityisesti Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa. Esiintymiä on edelleen runsaasti koko Suomenlahdella.

Virallisen seurannan lisäksi tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä noin 110 kansalaishavaintoa, ja näistä yhteensä noin 70:ssä havaittiin sinilevää.

Kartta valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista viikolla 29 (Järviwiki.fi)

Avomerialueiden sinileväbarometrit

Kuvaaja 1: Läntisen Suomenlahden sinileväbarometri.  Havaintopisteet kuvaavat alueen sinilevähavaintojen keskiarvoa. 0=ei sinilevää, 1= mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää. Syke (2024)

Kuvaaja 2: Itäisen Suomenlahden sinileväbarometri.  Havaintopisteet kuvaavat alueen sinilevähavaintojen keskiarvoa. 0=ei sinilevää, 1= mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää. Syke (2024)

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata satelliittiaineistosta koostettujen leväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä, vuosien 2009–2023 vaihteluväli näkyy vaalean harmaana (90 % satelliittihavainnoista) ja vuoden 2023 havainnot vihreänä viivana. Barometrin mukaan läntisellä Suomenlahdella kesäkuu oli samankaltainen kuin vuonna 2023. Itäisellä Suomenlahdella sinileväkukintoja esiintyi kesäkuussa runsaammin ja aiemmin kuin vuonna 2023.

Barometrit lasketaan päivittäin Sentinel-3 OLCI -satelliitti-instrumentin pilvettömistä havainnoista ja julkaistaan Tarkka-palvelussa Itäisen ja Läntisen Suomenlahden lisäksi neljältä avomerialueelta. Kesän lopussa barometreista voidaan määrittää kukinnan kesto, runsaus ja voimakkuus, mikä mahdollistaa vuosien välisen vertailun.

Kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai ajalla 20.6.-8.8.2024. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

THL:n verkkosivuilla
Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla
Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Sinileväkukintojen kesän 2024 riskiarvio:

Merialueilla laajojen sinileväkukintojen riski on yhä huomattava

Satelliittihavaintoja:

TARKKA, satelliittikuvien karttapalvelu

Lisätietoja:

(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävedet: puh. 050 573 43 47 tai yritysnumero 0295 251 326
Itämeren tila: puh. 050 569 32 97 tai yritysnumero 0295 251 314
Satelliittihavainnot: puh. 0295 251329, s-posti: EOtuki@syke.fi