Julkaistu: 20.6.2024
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Merialueiden sinilevähavainnot aikaistuneet, sisävesillä tilanne alkukesälle tyypillinen
Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi aikaisti sinilevähavaintoja Suomenlahden avomerialueilla. Tällä viikolla pintaleväesiintymien havainnot ovat lisääntyneet Suomenlahden rannikolla. Sisävesillä sinilevähavainnot ovat viime viikoista hieman lisääntyneet, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen.
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Pirkanmaalla yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 21:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 244 aktiivista sisävesien havaintopaikkaa.
Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman enemmän kuin tyypillisesti alkukesällä. Sinilevää on havaittu valtakunnallisen sinileväseurannan 13 havaintopaikalla, joista runsaasti levää havaittiin neljässä ja hieman levää yhdeksässä havaintopaikassa. Sinilevää havaittiin lähinnä Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on 62 aktiivista merialueiden havaintopaikkaa.
Suomenlahden avomerialueilla on viikonlopusta alkaen ollut ajankohtaan nähden huomattavan paljon sinilevää veteen sekoittuneena ja paikoitellen myös pinnassa. Tiistaista lähtien pintaleväesiintymiä on havaittu enenevässä määrin Suomenlahden rannikolla Porvoon ja Kotkan välisellä rannikkoalueella sekä useissa Uudenmaan alueen lahdelmissa. Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä ei laajoja sinileväesiintymiä ole havaittu.
Suomenlahden avomerialueiden sinilevähavainnot ovat aiempiin vuosiin verrattuna aikaisemmassa. Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi on ollut otollista sinilevän kehittymiselle. Viime viikkojen tuulista aiheutunut kumpuaminen Suomenlahden pohjoisosassa on tuonut viileämpää vettä Suomen rannikonpintakerrokseen, joten veden lämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisellä tasolla.
Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.
Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai ajalla 20.6.-8.8.2024. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:
THL:n verkkosivuilla
Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla
Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.
Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa
Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Sinileväkukintojen kesän 2024 riskiarvio:
Merialueilla laajojen sinileväkukintojen riski on yhä huomattava
Satelliittihavaintoja:
TARKKA, satelliittikuvien karttapalvelu
Lisätietoja:
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävedet: puh. 050 573 43 47 tai yritysnumero 0295 251 326
Itämeren tila: puh. 050 569 32 97 tai yritysnumero 0295 251 314
Satelliittihavainnot: puh. 0295 251329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Kuva: Satelliittikuvassa 18.6.2024 havaittuja pintaleväesiintymiä Porvoon ja Kotkan välisellä rannikkoalueella. © USGS/NASA Landsat Program, Syke (18.6.2024)
