Kuivuus pitää järvien ja pohjavesien pinnat poikkeuksellisen alhaalla sateista huolimatta

Alkukesän sateista huolimatta kuivuuden vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maata. Järvien vedenpinnat ovat yhä selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella, ja pohjaveden pinnat ovat monin paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Vaikka sateet ovat paikoin kohentaneet tilannetta ja pienentäneet akuuttia kuivuutta, vesistöjen ja pohjavesien palautuminen on hidasta. Kuivuustilanteen kehittyminen riippuu loppukesän sademääristä. Kuivuuden vaikutukset voivat jatkua vielä pitkään, vaikka sateita saataisiin lisää. Suomen ympäristökeskus seuraa kuivuustilannetta edelleen aktiivisesti.

”Kuivuustilanne ei korjaannu nopeasti, vaikka sateita saataisiin lisää. Suurten järvien ja pohjavesien pinnat reagoivat muutoksiin hitaasti. Pinnat myös laskevat tavallisesti läpi kesän, joten kuivuuden vaikutukset voivat näkyä vielä pitkälle syksyyn”, sanoo Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvien vedenpinnat yhä alhaalla

Useissa järvissä vedenpinnat ovat edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa alempana tai jopa ennätysalhaalla. Esimerkiksi Tarjanne on ajankohtaan nähden alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistoriansa aikana. Sateet ovat nostaneet vedenpintoja paikoin hieman, mutta pitkä kuiva jakso on jättänyt tilanteen selvästi keskimääräistä heikommaksi.

Kuva: Tarjanteen vedenkorkeus vesi.fin karttapalvelussa
Kuva: Vedenpinta on Pirkanmaan Tarjanteella tähän aikaan vuodesta alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistorian aikana. Normaalisti lumen sulamisvedet nostavat vedenpintaa keväällä, mutta tänä vuonna näin ei käynyt.

Erityisesti pienissä ja keskisuurissa järvissä vedenpintojen vaihtelut näkyvät nopeasti, mutta suuremmissa järvissä vedenpinnan nousu on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Säännöstellyissä järvissä juoksutuksia on viranomaisten päätöksillä vähennetty, mikä on osaltaan hidastanut vedenpintojen laskua monissa kohteissa. Ilman näitä toimia vedenpinnat olisivat nykytilannetta alempana.

Pohjavesien pinnat alhaalla, kaivoja saattaa kesällä kuivua

Pohjaveden pinnat ovat alhaalla lähes koko maassa. Monissa paikoissa ollaan lähellä ajankohdan ennätysalhaisia tasoja. Pohjavedet ovat kääntyneet kesälle tyypilliseen laskuun ja ilman suuria sateita niiden lasku jatkuu syksyyn asti. Pohjavedet palautuvat hitaasti, eli yksittäiset sadejaksot eivät vielä merkittävästi korjaa tilannetta.

Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat sateisiin nopeammin kuin suuret. Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa pääosin 10–50 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella, mutta paikoitellen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on 70–100 cm keskimääräistä matalampia pintoja. Suuret ja keskisuuret pohjavesiesiintymät ovat pääosin 15–50 cm keskimääräisen alapuolella, mutta Itä-Suomessa poikkeama on paikoin jopa 70 cm. Yksityiset kaivot sijaitsevat todennäköisemmin pienemmissä pohjavesimuodostumissa.

Pohjaveden tavallista vähäisempi määrä voi näkyä kesällä ja syksyllä erityisesti yksityistalouksien kaivoissa. Useilla alueilla on jo ilmoitettu kaivojen kuivumisesta tai veden vähentymisestä. Tilanne voi edelleen heikentyä, mikäli sateet jäävät vähäisiksi. Syke suosittelee kaivojen omistajia seuraamaan veden riittävyyttä ja laatua sekä varautumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin.

Ilmoita kaivon kuivumisesta tai veden määrästä ja laadusta vesi.fi-sivustolla

Tietoa ja ohjeita kuivuustilanteeseen – usein kysytyt kysymykset vesi.fi:ssä

Kuivuustilanteeseen liittyvää ajantasaista tietoa ja käytännön ohjeita on koottu vesi.fi-palveluun. Juuri julkaistussa usein kysytyt kysymykset (UKK) -osiossa käsitellään muun muassa kuivuuden vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin, ohjeita kaivoveden riittävyyden turvaamiseen, veden säästämisen keinoja, kuivuuden ennakointia ja siihen varautumista

UKK-sivujen linkit löytyvät myös vesi.fin kuivuustilanne-sivulta.

Viranomaiset seuraavat tilannetta jatkuvasti

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu seuraa kuivuustilanteen kehittymistä yhteistyössä elinvoimakeskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Tilannetiedot päivittyvät säännöllisesti ja niitä hyödynnetään sekä viranomaisviestinnässä että varautumisessa. Syke päivittää tiistaisin kuivuustilanne-katsauksen osoitteessa vesi.fi/kuivuustilanne.

Lisätiedot:

Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto (19.6. asti), Suomen ympäristökeskus, +358 29 525 1342, etunimi.sukunimi@syke.fi

Hydrologi Miia Kumpumäki (22.6.-26.6.), Suomen ympäristökeskus, +358 295 251 131, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kehitysinsinööri Roy Snellman (29.6.–3.7.), Suomen ympäristökeskus, +358 295 251 204, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintäasiantuntija Katri haatainen, Suomen ympäristökeskus, +358 295 251 377, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kuva: Teppo Linjama