Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen

Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä. Paras tulos saadaan, kun käsittely kohdennetaan eroosioherkkiin […]

Lue lisää

Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta

Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä Euroopan vuoden 2022 kaltaiset kuivuusjaksot lisääntyvät ja kuivuusriskit kasvavat myös Suomessa. Maahamme tarvitaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan. Sisävesien monimuotoisuudesta tarvitaan luotettavaa tietoa, jotta järvien ja virtavesien luontokato […]

Lue lisää

Verkostoyhteistyötä vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi (Vesihuki)

Vesihukiverkosto tukee vesihuoltolaitosten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Verkosto on hyviä käytäntöjä yhteen kokoava foorumi, jossa tiedon jakaminen ja vertaistuki ovat keskiössä. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan Vesihukiverkoston jäseneksi. Verkoston aloituskokous pidetään 22.11 klo 13-15. Alustava vuosisuunnitelma sisältää mm seuraavat: 2-4 etätapaamista vuodessa yksi lähitapaaminen, johon yhdistetään vesilaitosvierailu Teams-alusta, jossa jaetaan julkaisuja ja käydään keskustelua Käsiteltäviä aiheita […]

Lue lisää

Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla

Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin. Tapahtuman tavoitteena oli potkaista käyntiin tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen Saaristomeren valuma-alueella sekä selkeyttää eri tahojen roolit maatalouden aiheuttaman fosforikuorman vähentämisessä. Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri […]

Lue lisää

Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa

Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen nousuun, mutta pysyvät todennäköisesti koko lokakuun ajan tavallista matalammalla. Saimaalla vedenkorkeus jatkaa ennusteiden mukaan laskuaan pitkälle marraskuuhun saakka. Myös pohjavesien pinnankorkeudet ovat alhaalla. Mäntyharjun reitillä Synsiä ja Vahvajärvi epätavallisen alhaalla […]

Lue lisää

Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja

Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävästä pohjaeläimistöstä. Puupuhdistamoilla on merkitystä myös hiilivarastoina, sillä uppopuu säilyy veden alla jopa tuhansia vuosia. PuuValuVesi-hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa maatalousojiin lisätyn puuaineksen […]

Lue lisää

Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen

Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 1,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti tavanomaista vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 46 mm, kun pitkän ajan keskiarvo syyskuussa on […]

Lue lisää

Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022

KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon avustuksia kunnostustoimenpiteisiin myönnetään erityisesti niille vesistöille, jotka ovat ekologiselta tilaltaan huonoja, välttäviä tai tyydyttäviä (www.vesi.fi/karttapalvelu -> teemat-> pintavesien tila). Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksia myönnetään ratkaisuihin, joilla vaikutetaan veden pidättämiseen, […]

Lue lisää

Ruovikon niitto on vain laastari – uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla

Suomen ympäristökeskus Syke ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä voi estää ja mitä luontoarvoja pitää samalla huomioida. Toimintamallin ja sen ohjeiden tavoitteena on tukea kustannustehokasta suojelutyötä esimerkiksi ELY-keskuksissa, järjestöissä, konsulttitoimistoissa, kunnissa ja alueellisissa vesiensuojeluyhdistyksissä. Alueelliset toimijat organisoivat paljon kunnostustöitä. […]

Lue lisää

Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla

Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä, Näsijärveltä ja Pälkänevedeltä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen leväseuranta ja Pirkanmaan ELY-keskuksen säännöllinen sinilevätilanteesta tiedottaminen loppuu […]

Lue lisää

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi, mutta harvinaisen kuivaa ei ole, sillä viimeksi vuosina 2019 ja 2018 on oltu alempana. Jatkossakin sateet määräävät vedenpinnan kehityksen, kovin suurta alenemaa ei enää tule, kun Konnuksen ja Karvion pohjapadot […]

Lue lisää

Sinileväseuranta päättyy – Lounais-Suomessa sinilevää havaittu enää vain muutamalla paikalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Lounais-Suomen sinilevätilanne on kuluneella viikolla ollut viime viikkojen kaltainen ja syksyisen sään myötä sinilevää on havaittu vain muutamalla vakiohavaintopaikalla. Sisävesien vakioseurantapaikoilla havaittiin sinilevää tällä viikolla kahdella järvellä ja niissäkin havaitut määrät olivat hyvin vähäisiä. Merialueella sinileviä havaittiin runsaasti Mannervedellä Iso Marjakarin havaintopaikalla, muilla merialueen havaintopaikoilla sinileviä ei tavattu. Runsaatkaan sinilevähavainnot eivät ole harvinaisia vielä tähän […]

Lue lisää