Säännöstellyt vesistöt

Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.

Vesistöjä säännöstellään patorakenteiden avulla. Patorakenteita on monenlaisia matalista pohjapadoista suuriin betonisiin voimalaitospatoihin. Padoilla voidaan säädellä kahta asiaa: järvien vedenpinnan korkeutta ja jokien virtaamaa.

Lähes kaikki Suomen suuret joet on padottu, ja useimmissa on kokonainen sarja patoja. Suurjoista vain Simojoki sekä rajajoet Tornionjoki ja Teno virtaavat täysin vapaina. Myös Ounasjoki on jätetty rakentamatta, mutta se ei virtaa vapaana mereen asti, sillä se on Kemijoen sivujoki.

Järvipinta-alasta noin kolmasosa on säännöstelyn piirissä. Säännösteltyjen järvien luusuassa, eli siinä kohdassa missä järvestä lähtee laskujoki, on säännöstely- tai voimalaitospato. Säännösteltyjä järviä on yli kolmesataa. Niihin kuuluvat muun muassa Päijänne, Näsijärvi ja Inarijärvi.

Saimaata ei säännöstellä; sen vedenkorkeus vaihtelee luonnonmukaisesti. Poikkeustilanteissa – kun on ollut erityisen kuivaa tai sateista – Saimaan vettä voidaan kuitenkin juoksuttaa Vuokseen tavanomaista vähemmän tai enemmän. Näin estetään haitallinen vedenpinnan muutos, joka aiheuttaisi tulvavahinkoja tai uhkaisi esimerkiksi saimaannorpan pesintää.

Kuva: ELY-Keskus/Sulkakoski Mikko, Herralanvirran padolla säännöstellään Vanajavettä

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE