Julkaistu: 7.1.2020

Säännöstellyt vesistöt

Useat Suomen joista on padottu ja monia järviä säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.

Vesistöjä säännöstellään patorakenteiden avulla. Patorakenteita on monenlaisia matalista pohjapadoista suuriin betonisiin voimalaitospatoihin. Padoilla voidaan säädellä kahta asiaa: järvien vedenpinnan korkeutta ja jokien virtaamaa.

Järvipinta-alasta noin kolmasosa on säännöstelyn piirissä. Säännösteltyjen järvien luusuassa, eli siinä kohdassa missä järvestä lähtee laskujoki, on säännöstely- tai voimalaitospato. Säännösteltyjä järviä on yli kolmesataa. Niihin kuuluvat muun muassa Päijänne, Näsijärvi ja Inarijärvi.

Suurjoista Simojoki, Ounasjoki sekä rajajoet Tornionjoki ja Teno virtaavat vapaina. Saimaata ei säännöstellä; sen vedenkorkeus vaihtelee luonnonmukaisesti. Poikkeustilanteissa – kun on ollut erityisen kuivaa tai sateista – Saimaan vettä voidaan kuitenkin juoksuttaa Vuokseen tavanomaista vähemmän tai enemmän. Näin estetään haitallinen vedenpinnan muutos, joka aiheuttaisi tulvavahinkoja tai uhkaisi esimerkiksi saimaannorpan pesintää.

Kuva: Sulkakoski Mikko, ELY-Keskus. Herralanvirran padolla säännöstellään Vanajavettä.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE