Miksi vesistöjä säännöstellään?

Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä.

Perinteisimpiä syitä säädellä järvien vedenkorkeutta ja jokien juoksua on maatalous. Tulvat haittaavat alavien rantapeltojen viljelyä. Ne viivästyttävät kylvöjä, tukahduttavat oraan ja saattavat estää sadonkorjuun.

Tulva voi saartaa myös mökkeilijän rantasaunan. Toisinaan taas ongelmana on veden vähyys. Rantaviiva pakenee saunan edustalta ja laiturit jäävät kuivilleen. Säännöstelyllä voidaan lieventää näitä haittoja.

Vedenpintaa ja virtaamia säännöstellään myös vesivoiman takia. Se on edelleen tärkeä säännöstelyn peruste. Suomen sähkönkulutuksesta 10–20 prosenttia katetaan vesivoimalla. Osuus vaihtelee vesitilanteen ja sähköntarpeen mukaan. Vesivoima on niin sanottua säätövoimaa: sen tuotantoa voidaan helposti lisätä silloin, kun sähköä tarvitaan enemmän tai muu sähköntuotanto vähenee.

Jotta tämä onnistuisi, pitää vesistössä olla vesivarastoja, joista vettä johdetaan voimalaitoksen läpi. Voimalaitoksen läheisyydessä vedenpinta voikin vaihdella paljon ja nopeasti. Pidempiaikaisina vesivarastoina käytetään yläjuoksulle sijoittuvia järviä ja tekoaltaita. Niiden avulla tasataan virtaaman vuodenaikaisvaihteluita. Säännöstely pyritään hoitamaan niin, että kaikki eri tarpeet otetaan huomioon.