Hanaveden historiaa

Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut. Myös veden kulutus on viime aikoina kehittynyt hyvään suuntaan.

Ensimmäiset kaupunkien vesilaitokset perustettiin vuoden 1880 tienoilla Helsinkiin ja Tampereelle. Niiden jakama vesi oli kuitenkin kehnoa. Tampereella vesijohtoverkkoon syötettiin sellaisenaan Näsijärven vettä, Helsingissä huonosti puhdistettua Vantaanjoen vettä. Vesi maistui pahalle ja aiheutti jopa tautiepidemioita.

Ajan myötä vesilaitoksia tuli lisää ja vesijohtoverkot laajenivat. Raakavetenä suosittiin pohjavettä, mutta varsinkin isoissa kaupungeissa turvauduttiin edelleen järvi- tai jokiveteen. Veden puhdistus parani vähitellen. Silti kesti kauan ennen kuin kaikki vesijohtovesi oli laadukasta ja raikasta.

Kun hyvää vettä alkoi virrata loputtomasti hanasta, sitä myös käytettiin valtavasti. Yksi asukas kulutti 1970-luvun alkuvuosina vähintään 250 litraa vettä vuorokaudessa. Vesilaitokset varautuivat siihen, että kasvu jatkuu elintason noustessa. Todellisuudessa vedenkulutus kääntyi laskuun. Nykysuomalainen käyttää noin 130 litraa vettä päivässä.

Käyttö saattaa yhä vähetä, sillä säästämistä suositaan. Ymmärretään, että vedenkulutus kuormittaa sekä vesivaroja että ilmastoa. Myös tekniikka kehittyy edelleen: uudet vesihanat, WC-kalusteet ja pesukoneet ovat entistäkin säästeliäämpiä.

Kuva: Shutterstock