Sinilevätiedotteiden arkisto
Huom! Tämä on arkistoitu tilannekatsaus.
Uusimpaan sinilevätiedotteeseen pääset tästä
Julkaistu 8.6.2023
Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä
Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä voi myös edelleen näkyä kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinileväkukintaa.
Tälläkin hetkellä vaihteleva, tuulinen sää ja viileä veden lämpötila pitävät sinilevät kurissa. Tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Alkukesällä runsaita sinileväkukintoja esiintyy vain harvoin. Toukokuun lyhyt lämmin jakso lämmitti vesiä, ja vähäisiä sinileväkukintoja esiintyi silloin paikoitellen järvillä. Tällä hetkellä hieman sinilevää esiintyy kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan järvihavaintopaikalla Etelä-Suomessa. Itämerellä sinileväkukintoja ei ole havaittu satelliittikuvilta.
Alkukesällä voi esiintyä runsaasti havupuiden siitepölyä, joka värjää vettä kellertäväksi. Siitepölyn massaesiintymän voi sekoittaa sinileväkukintaan. Vaikka sinileväkukinta värjää veden useimmiten vihertäväksi tai sinertävän vihreäksi, myös kellertäviä sinileväkukintoja esiintyy. Joillakin merialueilla siitepölyä on näkynyt tänä keväänä myös satelliittikuvilta.
Sinileväkukintoja esiintyy vesissä, joissa on riittävästi niiden tarvitsemaa fosforiravinnetta. Sinilevien pintakukintoja esiintyy eniten tyynellä säällä. Tuuli sekoittaa pintakukintoja päällysveteen, jolloin sinileväkukinnan havaitseminen voi olla vaikeaa. Voimakas tai pitkäkestoinen samasta suunnasta puhaltava tuuli voi kuljettaa sinilevää tuulen suunnassa rannoille ja lahtien poukamiin. Koska lämmin vesi kiihdyttää sinilevien kasvua, sinileväkukintoja esiintyy eniten parhaimpaan kesäloma-aikaan heinä-elokuussa sekä järvillä että Itämerellä.
