Vesihuolto ja aluesuunnittelu
Kun kunnat suunnittelevat ja kehittävät alueensa vesihuoltoa, niiden on otettava huomioon paitsi nykyinen yhdyskuntarakenne myös tuleva kehitys. Tulevaa kehitystä määrittävät erilaiset suunnitelmat alueiden käytöstä.
Alueiden käyttöä koskevia suunnitelmia ovat muun muassa eri tasoiset kaavat sekä kunnan maapolitiikka ja maankäytön strategiat ja ohjelmat. Varsinkin kaavat ohjaavat konkreettisesti vesihuollon kehittämistä. Ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, mille kunnan alueille vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ulotetaan.
Uusien asuinalueiden vesihuolto kannattaa yleensä suunnitella samassa yhteydessä kuin muu kunnallistekniikka kuten tiet, energiaverkot ja tietoliikenneyhteydet. Vesijohtoverkostot tulee suunnitella siten, että ne riittävät myös alueelle myöhemmin rakennettavien asuntojen tarpeisiin.
Kaavoittajan pitää puolestaan ottaa huomioon vesihuollon toimintaedellytykset. Asuntoja ja muita toimintoja ei tule kaavoittaa sellaisille alueille, jonne ei pystytä järjestämään vesihuoltoa. Kaavoissa ja kaavamääräyksissä on myös otettava huomioon vesihuollon vaatima tila sekä mahdolliset vesilähteet ja niiden suojaaminen.
Kaavoista yleispiirteisin on maakuntakaava. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto, ja sen hyväksyy maakunnan liiton maakuntavaltuusto. Kunnat vastaavat yksityiskohtaisemmasta kaavoituksesta alueellaan. ELY-keskusten tehtävä on ohjata alueiden käytön suunnittelua. Ne muun muassa osallistuvat maakuntakaavojen laadintaan. Lisäksi ELY-keskukset valvovat kuntien yleis- ja asemakaavoitusta silloin, kun kaavoituksella on vaikutusta maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviin asioihin.
Lisää tietoa:
Muualla verkossa:
Kaavoitus ja alueidenkäyttö (ymparisto.fi)
Rakentaminen ja alueidenkäyttö (ympäristöministeriö)
