Vesihuollon termiviidakko
Lainsäädännössä on määritelty joitakin vesihuollon käsitteitä. Nykyisen vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuolto tarkoittaa veden ottamista, johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä.
Vesihuoltolaissa määritellään myös vesihuoltolaitos. Se on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta, ja:
- toimittaa vettä talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; taikka
- vastaanottaa jätevettä vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilöltä;
Vesihuoltolaitos toisin sanoen huolehtii vedenotosta, talousveden käsittelystä ja jakelusta, jäteveden viemäröinnistä ja jäteveden puhdistuksesta tai vain osasta näitä. Yleiskielessä vesihuoltolaitoksia kutsutaan usein vesilaitoksiksi.
Vesihuoltolaitoksen voi omistaa yksi kunta tai useampi kunta yhdessä. Se voi olla myös käyttäjien itsensä omistama, kuten vesiosuuskunta tai vesihuolto-osuuskunta. Tukkuvesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka toimittaa vettä vesihuoltolaitokselle, tai johtaa tai käsittelee vesihuoltolaitoksen jätevesiä. Kotitaloudet eivät siis ole tukkuvesilaitoksen asiakkaita.
Varsinkin vesihuolto-osuuskunnilla on melko yleinen myös järjestely, jossa osuuskunta omistaa ainoastaan vesihuoltoverkoston ja ostaa talousveden ja jätevedenpuhdistuksen kunnalliselta vesihuoltolaitokselta.
Vesihanoihin jaetusta vedestä – tulipa se vesihuoltolaitokselta tai omasta kaivosta – käytetään lainsäädännössä käsitettä talousvesi. Arkikielessä puhutaan usein hanavedestä. Terveydensuojelulain mukaan talousvettä on juomiseen, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin käytettävä vesi. Olennaista on, että talousveden pitää aina täyttää sille asetetut laatuvaatimukset niin, että se on turvallista ja terveellistä juoda. Euroopan unionin lainsäädännössä keskeinen käsite onkin juomavesi.
