Vesihuollon termiviidakko
Lainsäädännössä on määritelty joitakin vesihuollon käsitteitä. Nykyisen vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuolto tarkoittaa veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä.
Vesihuoltolaissa määritellään myös vesihuoltolaitos. Se on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Vesihuoltolaitos toisin sanoen huolehtii vedenotosta, talousveden käsittelystä ja jakelusta, jäteveden viemäröinnistä ja jäteveden puhdistuksesta tai vain osasta näitä. Yleiskielessä vesihuoltolaitoksia kutsutaan usein vesilaitoksiksi.
Vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia ovat vain ne, joille kunta on hyväksynyt toiminta-alueen. Arkipuheessa vesihuoltolaitos tai vesilaitos voi kuitenkin tarkoittaa myös laitosta, jolla ei ole kunnan hyväksymää toiminta-aluetta.
Vesihuoltolaitoksen voi omistaa yksi kunta tai useampi kunta yhdessä. Se voi olla myös käyttäjien itsensä omistama, kuten vesiosuuskunta tai vesihuolto-osuuskunta. Tukkuvesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka tarjoaa vesihuoltolaitokselle palveluita, esimerkiksi hankkii sille raakavettä tai puhdistaa jätevesiä. Kotitaloudet eivät siis ole tukkuvesilaitoksen asiakkaita.
Varsinkin vesihuolto-osuuskunnilla on melko yleinen myös järjestely, jossa osuuskunta omistaa ainoastaan vesihuoltoverkoston ja ostaa talousveden ja jätevedenpuhdistuksen kunnalliselta vesihuoltolaitokselta.
Vesihanoihin jaetusta vedestä – tulipa se vesihuoltolaitokselta tai omasta kaivosta – käytetään lainsäädännössä käsitettä talousvesi. Arkikielessä puhutaan usein hanavedestä. Terveydensuojelulain mukaan talousvettä on juomiseen, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin käytettävä vesi. Olennaista on, että talousveden pitää aina täyttää sille asetetut laatuvaatimukset niin, että se on turvallista ja terveellistä juoda. Euroopan unionin lainsäädännössä keskeinen käsite onkin juomavesi.
