Varsinais-Suomen jokivesistöissä on tehty jatkuvatoimista vedenlaadun mittausta suunnitelmallisesti ja aluetasolla ensimmäisenä Suomessa. Toiminnassa olevia asemia on nyt 11, joskin niitä on välillä ollut enemmän. Vanhimmat asemat ovat tuottaneet seurantatietoa vuodesta 2009. Asemat on sijoitettu alueen suurimpiin jokiin, ja niiden tuottamaa tietoa käytetään ensisijaisesti ravinnekuormitustilanteen seuraamiseen. Osa asemista kuuluu maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelmaan (MaaMet-seurantaohjelma), jota maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa.

Asemilla mitataan puolen tunnin välein sameutta ja nitraattityppipitoisuutta sekä Eurajoen Kuurnamäen asemalla myös happipitoisuutta. Näistä arvoista tuotetaan laskennallisesti arvio kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuuksista. Vesimittari-palvelusta voi katsoa asemien tuottamia havaintoja sekä niistä laskettuja ravinnekuormituksia lähes reaaliajassa.

Siirry Vesimittari-palveluun

Perämereen laskevien jokien kuormitusta on mitattu jatkuvatoimisesti osana laajapohjaista Visio-hanketta (Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä). Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää alueellista ilmasto- ja vesistövaikutusten seurantaa ja mahdollistaa uusien mittaustekniikoiden käyttöönotto tutkimuksessa, opetuksessa ja elinkeinoelämässä. Mittauksia varten Siikajokeen, Kiiminkijokeen ja Kuivajokeen on perustettu seuranta-asemat, jotka ovat tuottaneet mittaustietoa heinäkuusta 2025 lähtien. Asemat ovat valtakunnallisia vedenkorkeusasemia, joten niiltä saadaan myös luotettavaa tietoa jokien veden virtaamasta.

Seuranta-asemilla mitataan puolen tunnin välein muun muassa lämpötilaa, sameutta, sähkönjohtavuutta, nitraattityppeä ja orgaanista ainetta. Sensorimittausten lisäksi käytetään vesinäytteisiin perustuvia muuntoyhtälöitä, joiden avulla arvioidaan esimerkiksi fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia. Kun vedenlaatutieto yhdistetään virtaamatietoon, voidaan seurata kuinka paljon ravinteita, hiiltä ja kiintoainetta kulkeutuu jokien mukana Perämereen.

Rannikkojokien lisäksi vedenlaatua mitataan jatkuvatoimisesti Turvesuo-Miehonsuon entisellä turvetuotantoalueella, Sukerijoella ja Oulankajoella. Entisellä turvetuotantoalueella seurataan vesistöön päätyvää kuormitusta alueen ennallistamisen jälkeen. Kuusamon Sukerijoen ja Oulankajoen mittausasemat sen sijaan toimivat referenssialueina eli kohteina, jotka edustavat melko luonnontilaisia valuma-alueita. Tällä tavalla asemaverkostot muodostavat kokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Jatkuvatoimisten mittausten tulokset kootaan alkusyksyllä 2026 valmistuvaan karttapalveluun, jossa aineistoon voi tutustua ja sitä voi ladata jatkokäyttöä varten.

Maatalouden vesistökuormituksen seurantaverkosto (Agrimon) on useiden toimijoiden yhteistyöverkosto, jota Suomen ympäristökeskus koordinoi. Vuoden 2024 alussa perustettuun verkostoon kuuluu nyt 13 maatalousvaltaista valuma-aluetta eri puolilta Suomea. Kahdeksassa kohteessa on automaattinen vedenlaadun mittausasema.

Agrimonin tavoitteena on tuottaa aiempaa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa maatalousalueiden kuormituksesta ja sen lähteistä sekä siitä, miten valuma-alueilla tehtävät toimet vaikuttavat kuormitukseen. Verkosto jatkaa ja laajentaa MaaMet-ohjelmassa (Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelma) vuodesta 2007 lähtien tehtyä seurantaa.