Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata – tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen

Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien tulvahuippu on odotettavissa toukokuun loppupuolelle.

Talven lumikertymä Pirkanmaalla on ollut selvästi viime vuosia suurempi, minkä vuoksi tulvavesien ennustetaan nousevan selvästi tavanomaista korkeammaksi. Monin paikoin peltoja on joutunut veden alle ja alavampia rantarakenteita on uhattuna.

– Etenkin Akaan, Urjalan, Punkalaitumen ja Sastamalan alueilla pellot ovat monin paikoin muuttuneet järviksi, toteaa johtava vesitalousasian-tuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Eteläosissa tulvahuippu jo saavutettu

Maakunnan eteläosissa lumet ovat jo huvenneet ja alueella ollaan ohittamassa pahin tulvatilanne. Esimerkiksi Jalantijärvi Akaassa on saavuttanut jo tulvahuippunsa ja vedenpinta on kääntynyt alkuviikosta laskuun. Myös Punkalaitumenjoen virtaamahuippu on ohitettu.

Pohjois- ja itäosissa vedenpinnat edelleen nousussa

Maakunnan pohjoisosissa ja itäosissa pienten järvien tulvahuippu saavutetaan joko tällä (vko 17) tai ensi viikolla, mutta isompien järvien osalta huipun ennustetaan tulevan toukokuussa.

Pirkanmaalla kaikkein suurimpien järvien, kuten Iso-Längelmäveden ja Iso-Tarjanneveden vedenkorkeudet jatkavat nousuaan vielä kuukauden päivät. Iso-Längelmävedellä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan nykyisestä 40 cm ja Iso-Tarjannevedellä 50 cm.

– Pahimmillaan rantapellot voivat olla veden vaivaamia vielä juhannuksena. Näyttää siltä, että vedenkorkeus Iso-Längelmävedellä ja Iso-Tarjannevedellä laskee viime vuoden tulvahuipun alapuolelle vasta kesäkuun lopussa, ehkä jopa heinäkuussa, jatkaa Isid.

Pelastuslain mukaan jokainen on velvollinen suojaamaan omaisuuttaan ja huolehtimaan riittävästä varautumisesta myös tulviin. Lisätietoja tulviin varautumisesta ja kodin suojaamisesta tulvalta on saatavilla vesi.fi palvelussa.

Juoksutukset suuria lähiviikkoina

Kevättulviin on varauduttu laskemalla säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia talven mittaan, jotta järvissä olisi tilaa sulamisvesille. Pirkanmaan suurimmat säännösteltävät järvet ovat Näsijärvi, Pyhäjärvi, Vanajavesi, Kyrösjärvi sekä Rauta- ja Kulovesi.

– Säännöstelyllä on pystytty merkittävästi ehkäisemään Kokemäenjoen tulvia. Ilman näitä toimia esimerkiksi Huittisten alueella tulvavahingot olisivat aivan toista luokkaa kuin nyt, Isid kertoo.

Tulvatilanne on nyt helpottanut Kokemäenjoella. Tästä syystä juoksutuksia järvistä voidaan nyt kasvattaa seuraavien viikkojen ajan.

Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat jo kasvaneet ja ovat lähipäivinä kasvamassa hyvin suuriksi. Etenkin Vanajavedellä juoksutus nousee lupaehtojen maksimiin, mikä näkyy voimakkaana virtauksena Lempäälän kanavassa ja sen lähialueilla. Juoksutuksiin käytettävä Lempäälän kanava siirtyy toukokuussa osittain vesiliikenteen käyttöön, mikä vähentää juoksutusaikaa.

– Vedenkorkeus Vanajavedellä on noussut nopeasti, sillä järvessä on pidätetty tulvavesiä alapuolisen vesistön vahinkojen välttämiseksi. Viime päivinä juoksutuksia on päästy lisäämään, ja tällä estetään vedenkorkeuden liiallinen nousu Vanajavedellä, kertoo vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lue lisää:

UKK: Kevättulvat – mitä, missä ja milloin? (ely.fi)
Vesitilanne ja ennusteet (vesi.fi)
Vesistöjen vedenkorkeudet Pirkanmaalla (ymparisto.fi)

Yhteyshenkilöt:

Pirkanmaan ELY-keskus:

Johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid, p. 0295 036 188
Vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, p. 0295 036 103

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus-fi

Kuva: Vettä on noussut pelloille monin paikoin Pirkanmaalla. Kuva on otettu Urjalassa Välkkilänojan lähistöllä, joka laskee Kokonjärveen. © Henna Paija