Rantojen hoito haltuun – yleisötilaisuuksia Pyhtäällä, Loviisassa ja Naantalissa
Oletko kiinnostunut rantojen hoidosta? Nyt on tietoa tarjolla! Lupa- ja valvontavirasto järjestää Pyhtäällä, Loviisassa ja Naantalissa kaikille avoimia tilaisuuksia, jossa kerrotaan alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta. Illan aikana keskitytään erityisesti siihen, miten rantojen kunnostusta voidaan toteuttaa vastuullisesti. Asiantuntijat avaavat käytännönläheisesti, miten ruoppaus ja vesikasvien niitto kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaisia ilmoituksia ja lupia toimenpiteet edellyttävät […]
Puulan virtaamaa rajoitetaan uhkaavan kuivuuden takia (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso)
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on saanut Lupa- ja valvontavirastolta väliaikaisen luvan poiketa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen säännöstelymääräyksistä vesistöreittiä uhkaavan kuivuuden takia. Myönnetyn poikkeamisluvan mukaisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on ohjeistanut Kissakosken voimalaitoksen omistajaa Suur-Savon Sähköä pienentämään juoksutusta vaiheittain. Voimalaitoksen säännöstelyluvassa edellytettäisiin nykyisessä vesitilanteessa 34 m³/s vähimmäisjuoksutusta, mutta poikkeuslupa mahdollistaa 12 m3/s juoksutuksen 1.6. saakka. Vähälumisen talven ja aikaisen kevään […]
Kymijoen ja Kokemäenjoen padoilla varauduttava kasvaviin tulviin
Ilmastonmuutos aiheuttaa tarvetta varautua paikoin kasvaviin tulvavirtaamiin vesistöpadoilla. Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos kasvattaa erittäin poikkeuksellisia tulvia suurissa, runsasjärvisissä Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä sekä pienillä valuma-alueilla Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöissä. Selvityksen tulokset auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen ja arvioimaan padon juoksutuskapasiteetin riittävyyttä nykytilanteessa. “Suurten vesistöjen erittäin poikkeukselliset tulvat siirtyvät aikaisempaan kevääseen tai talveen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tällöin tulvien suuruus […]
Pielisen juoksutusta rajoitetaan kuivuustilanteen takia (Pohjois-Karjala)
Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle. Tämänhetkisten vesistöennusteiden mukaan Pielisen vedenkorkeus jää tulevana keväänä ja kesänä […]
Vesienhallinnan teemauutinen osa 3: Ravinteiden kierrätys
Vesien tilaa ja satovarmuutta parannetaan hankkeissa kehittämällä maatalouden ravinteiden käyttöä. Oikein kohdennetut ravinteet maa- ja metsätaloudessa lisäävät satoa, parantavat maan kasvukuntoa ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen avustamissa hankkeissa sidosryhmät ja asiantuntijat etsivät erityisesti maatalouteen ratkaisuja, joilla ravinteiden kierto saadaan tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla lannoituksella voidaan lisätä satoa ja pienentää samalla kuormitusta, […]
Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella
Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet, […]
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.4.2026
Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset […]
