Vesienhallinnan teemauutinen osa 3: Ravinteiden kierrätys

Vesien tilaa ja satovarmuutta parannetaan hankkeissa kehittämällä maatalouden ravinteiden käyttöä. Oikein kohdennetut ravinteet maa- ja metsätaloudessa lisäävät satoa, parantavat maan kasvukuntoa ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen avustamissa hankkeissa sidosryhmät ja asiantuntijat etsivät erityisesti maatalouteen ratkaisuja, joilla ravinteiden kierto saadaan tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla lannoituksella voidaan lisätä satoa ja pienentää samalla kuormitusta, sanovat Lounais- Suomen elinvoimakeskuksen ympäristöyksikön hankkeiden parissa työskennelleet asiantuntijat. Tarpeen yli lannoittaminen johtaa helposti ravinteiden huuhtoutumiseen ja vesistöjen kuormittumiseen. On taloudellisesti ja ympäristön kannalta perusteltua kehittää maatalouden toimintaa ja työkaluja siten, että ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin estetään tarpeen mukaisella ja kohdennetulla kasvien lannoituksella.

Lanta on tehokas ja paikallinen ravinnevaranto

Oikein hyödynnettynä lanta on erinomainen, paikallinen ja edullinen lannoite. Se sisältää kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita ja parantaa maan rakennetta pitkällä aikavälillä. Tuomalla käyttöön aiempaa tarkempia ratkaisuja, lannasta pyritään saamaan suurempi hyöty viljelyyn aiheuttamatta kuitenkaan liiallista vesistökuormitusta.

On tärkeää saada viljelijöille lisätietoa ravinteiden kierrosta ja hyödyntämisestä sekä lannoituksen optimoinnista sekä niihin liittyvistä työkaluista. Esimerkiksi Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen Kipsilanta-hankkeen toimet ovat pyrkineet vähentämään lannanlevityksen aiheuttamaa fosforikuormitusta. Hankkeessa tutkittiin kipsin ja lannan yhteiskäyttöä. Kipsiä ja lantaa saaneilla koeruuduilla liukoisen fosforin huuhtoutuminen oli merkittävästi vähäisempää kuin käsittelemättömillä koeruuduilla. Tutkimuskeskuksen Naattilanta-hankkeessa puolestaan kehitettiin sokerijuurikkaan naattimassan ravinteiden tehokasta käyttöä.

Ravinteiden kierrätys on tulevaisuuden maataloutta

Ravinnekierron ratkaisujen kehittäminen tukevat tulevaisuuden ruuantuotantoa ja ovat keskeinen osa vesiensuojelua ja ilmastosopeutumista. Ne yhdistävät viljelijät, viranomaiset ja tutkimuksen yhteiseen tavoitteeseen, jossa parannetaan maan kasvukuntoa ja vesistöjen tilaa. Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen on noussut yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista maatalouden kestävyyden parantamisessa, koska sillä on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja maataloustoimijoiden talouteen.

Esimerkiksi MTK Varsinais-Suomen Maatilat mukaan Saaristomeriohjelmaan -hankkeessa vahvistetaan kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä, jotta ravinteet kiertävät tehokkaammin alueen sisällä. Hankkeessa edistetään CAP-maataloustukijärjestelmän toimenpiteiden aiempaa tehokkaampaa käyttöönottoa maatiloille vuorovaikutuksen keinoin, ja aihe on myös esillä alueellisissa yhteistyöryhmissä. Hankkeen ja Saaristomeri-ohjelman asiantuntijat tukevat viljelijöille suunnattujen tapahtumien ja tapaamisten järjestämistä. Esimerkiksi marraskuussa 2025 viljelijöille järjestettiin lantamessut, joissa esiteltiin lannan ja muiden kierrätysravinteiden käyttöä sekä uusia levitys- ja varastointimenetelmiä.

Ravinteiden hyödyntämistä ja sitoutumista peltoon kasvien käytettäväksi on edistetty myös KIPSI-hankkeen ja viime vuonna päättyneen AIN3-hankkeen avulla. Hankkeiden tavoitteena on ollut lisätä maanparannusaineiden käyttöä maatiloilla.

Lisäksi Lounais-Suomen elinvoimakeskus osallistuu käynnissä olevan kansainvälisen Greenhood-hankkeen toimintaan, jossa monet hanketoimijat kehittävät uutta toimintaa lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden hyödyntämiseksi. Käytännössä on esimerkiksi aktivoivoitu eläintiloja ja lisätty viljelijöille neuvontaa esimerkiksi fosforilukuklinikoiden avulla.

John Nurmisen säätiön Pellon perintö -hanke Uskelanjoella tukee maataloustoimijoita tehokkaimpien vesiensuojelutoimien käyttöönotossa, kuten maanparannusaineiden käytössä, lantaravinteiden kierrätyksessä, suojavyöhykkeiden perustamisessa ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisessä.

Uusi tavoiteperusteinen kokeilu on käynnissä fosforivalumien vähentämiseksi

Paljon kiinnostusta herättäneen tulosperusteisen avustuksen kokeilun avulla pyritään testaamaan kannustinvaihtoehtoa viljelijöille hehtaariperusteisen tukijärjestelmän rinnalle. Hankkeen toteutusta koordinoidaan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Sen tavoitteena on löytää viljelijöitä kiinnostavia ratkaisuja, joilla vähennetään nykyistä tavoitteellisemmin liiallista ravinteiden käyttöä pelloilla ja lisätään huomiota maan kasvukunnon tarpeisiin. Avustuksen kokeilu kohdennetaan pienelle määrälle viljelijöitä, jotka saavat korvauksen, jos pystyvät vapaasti valittavilla toimillaan alentamaan liian korkeita pellon fosforilukuja. Lisäksi viljelijöille maksetaan tuhannen euron osallistumismaksu.

Lisätietoja:

ympäristöasiantuntija Eveliina Kiiski
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
eveliina.kiiski@elinvoimakeskus.fi

Tässä Vesien tilaa edistetään hankkeilla -blogisarjassa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat esittelevät vesiensuojelua edistäviä ajankohtaisia uutisia hankkeista ja niiden tavoitteista.