Julkaistu: 29.4.2026
Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen.
Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot auttavat varautumaan kuivuuden vaikutuksiin esimerkiksi vesihuollossa ja maataloudessa.
Kuivuuskatsaukset julkaistaan kesäkaudella tiistaisin. Ne kokoavat yhteen tuoreimmat havainnot ja ennusteet ja ovat avoimesti saatavilla kansalaisille, viranomaisille ja muille toimijoille.
Järvien ja jokien vesitilanteen kehittymistä voi seurata Suomen ympäristökeskuksen vähintään kahdesti viikossa päivittämällä vesitilanne-sivulla (vesi.fi). Alhainen vedenkorkeus vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön.
”Viikoittaiset kuivuustilannekatsaukset ja vesitilanne-ennusteet antavat kaikille mahdollisuuden seurata tilanteen kehitystä luotettavan tiedon pohjalta. Avoin ja ajantasainen tieto on keskeinen osa varautumista. On hyvä muistaa, että kuivuustilanne ei muutu hetkessä, ja ennusteita tehdään jopa kuukausia eteenpäin”, sanoo Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta.
Pohjavedet ja järvet jäämässä matalalle
Pohjaveden pinnat ovat selvästi keskimääräistä alempana Itä- ja Keski-Suomessa sekä länsirannikolla. Paikoin tasot ovat ajankohdalle poikkeuksellisen matalia. Tilanne koskee erityisesti Savoa, Karjalaa, Keski-Suomea ja Pirkanmaata.
Maankosteus on jo selvästi alhaisemmalla tasolla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, ja ennusteiden mukaan tilanne muuttuu kevään edetessä entistä kuivemmaksi koko maassa. Maaperän kuivuus aiheuttaa haasteita maataloudelle ja kevätviljojen itämiselle.
Myös suurten järvien vedenkorkeudet ovat jäämässä kesällä tavanomaista alemmiksi. Esimerkiksi Saimaa, Pielinen, Päijänne ja Keitele pysyvät matalalla, ellei sadetta saada hyvin paljon. Alhainen vedenkorkeus vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön.
Vähäluminen talvi voi kuivattaa kaivoja
Talven poikkeuksellisen niukka lumipeite ja pitkät pakkasjaksot ovat heikentäneet pohjavesien täydentymistä. Sulamisvesiä on kertynyt tavallista vähemmän, jolloin pohjavesien pinnat kääntyvät laskuun tavallista aikaisemmin. Tämä voi johtaa useiden kaivojen kuivumiseen ja vesilaitosten vedenkäyttörajoituksiin. Vaikka vesi ei kaivosta loppuisi, niin pinnanlasku voi aiheuttaa myös vedenlaadun heikkenemistä. Kuivuneita kaivoja voi ilmoittaa vesi.fi karttapalvelussa. Kannattaa myös seurata oman vesilaitoksen tiedotteita.
“Kesäkuivuuden on laskettu lisääntyvän Suomessa. Ilmastonmuutos lisää talvisateita, mutta vähentää talvien lumisuutta ja pienentää keväisten sulamisvesien määrää. Tämä muuttaa vesikiertoa ja lisää kuivuusjaksojen todennäköisyyttä kesäisin”, toteaa Ahopelto.
Lisätietoa
Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, p. 0295 251 342,
