Tulvariskien alustava arviointi Maalahdenjoen vesistöalueella
Kuuleminen tulvariskialueista päättyi 17.6.2024. Kuulemisaineisto on edelleen saatavilla tulvariskien aluesivujen kautta. Tätä alustavaa arviointia on tarvittaessa päivitetty saadun palautteen pohjalta.
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024-2030
Maalahdenjoen vesistöalueelta ei ehdoteta merkittäviä tulvariskialueita. Ehdotuksessa on otettu huomioon vesistötulvien todennäköisyys ja tulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset.
Merkittävien tulvariskialueiden lisäksi ELY-keskus on tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistanut myös muita tulvariskialueita, joilla vesistötulvien ei ole kuitenkaan arvioitu aiheuttavan yleiseltä kannalta katsottuna huomattavia vahingollisia seurauksia. Maalahdenjoen vesistöalueelta ei ehdoteta myöskään muita tunnistettuja tulvariskialueita.
Onko tulvariskialueet tunnistettu ja ehdotettu oikein?
Muutokset edelliseen suunnittelukauteen verrattuna
Ensimmäisellä ja toisella suunnittelukaudella muuksi tulvariskialueeksi tunnistettiin Yttermalaxin ja Övermalaxin välinen alue. Toisen suunnittelukauden jälkeen Maalahdenjoen tulvakartat ovat valmistuneet vuonna 2019. Karttojen pohjalta Yttermalaxin ja Övermalaxin välistä aluetta ei enää ehdoteta muuksi tulvariskialueeksi.
Kuulemisen perusteella tehdyt muutokset
Kuuleminen tulvariskialueista päättyi 17.6.2024. Kiitos palautteesta! Kuulemisaineisto on edelleen saatavilla tulvariskien aluesivujen kautta. Sivuille lisätään syksyllä 2024 koosteet kuulemisesta saaduista palautteista sekä tarkistetut ehdotukset. Myös tämä tulvariskien alustava arviointi päivitetään kuulemisen perusteella syksyyn 2024 mennessä. Näiden pohjalta nimetään 22.12.2024 mennessä Suomen merkittävät tulvariskialueet vuoteen 2030.
Yleistä tulvariskien alustavasta arvioinnista
Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä muun muassa asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Tulvariskialueiden tunnistaminen perustuu aiempiin tulviin sekä saatavissa oleviin tietoihin ilmasto- ja vesiolojen kehittymisestä.
Ne alueet, joilla tulvariski saattaa olla alustavan arvioinnin perusteella merkittävä, nimetään merkittäviksi tulvariskialueiksi. Näillä alueilla vesistöjen tai merivedenpinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat.
Alustava arviointi tarkistetaan kuuden vuoden välein. Tältä sivustolta löydät tulvariskien alustavan arvioinnin taustatiedot sekä tiedot vuonna 2024 ehdotetuista tulvariskialueista. Osa taustatiedoista, esimerkiksi kartat ja raportit, päivittyvät automaattisesti vuosittain tai jopa useammin.
Tutustu alta tarkemmin alueen alustavan arvioinnin yksityiskohtiin
Maalahdenjoen vesistöalueen tulvariskien alustavassa arvioinnissa on hyödynnetty Maalahdenjoelle vuonna 2019 laadittuja tulvavaarakarttoja. Lisäksi arvioinnissa on käytetty saatavilla olleita paikkatietoaineistoja, joiden tiedot kuitenkin ovat osittain puutteellisia ja sen vuoksi tulvariskien arviointia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana.
Onko tulvariskejä tarkasteltu mielestäsi riittävän kattavasti?
Tulvariskit ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle
Nimettäessä tulvariskialueita tarkastellaan erityisesti tulvan aiheuttamia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Riskiä lisäävät tulvalle altistuvan väestön suuri määrä sekä tulvavaara-alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, kuten sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit, päiväkodit ja koulut. Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle voi johtua myös altistumisesta tulvan mukana leviäville taudinaiheuttajille.
Maalahdenjoella harvinaisen tulvan peittämällä alueella (tulvan toistuvuus keskimäärin kerran 100 vuodessa) ei ole asuintaloja. Muita rakennuksia tulva-alueella on korkeintaan viisi. Tulva-alueen lähistöllä on muutamia hoitoalan rakennuksia, jotka eivät sijaitse varsinaisella tulva-alueella, mutta joiden toimintaan tulvilla voi olla kuitenkin vaikutuksia, mikäli tieyhteydet jäävät tulvaveden alle. Kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvan peittämällä alueella sijaitsee yksi vaikeasti evakuoitava erityiskohde (koulu).
Taustatietoa
Tulvariskikohteiden määrä on sitä suurempi mitä suurempi ja harvinaisempi tulva on. Alla on esitetty likimääräinen riskikohteiden määrä Maalahdenjoen tulva-alueella tulvan eri toistuvuuksilla.
Kohde | Tulvan toistuvuus 1/100 vuodessa | Tulvan toistuvuus 1/250 vuodessa | Tulvan toistuvuus 1/1000 vuodessa |
Asukkaat | 0 | 0 | 5 |
Rakennukset | 5 | 5 | 10 |
Asuinrakennukset | 0 | 0 | 5 |
Vaikeasti evakuoitavat erityiskohteet | 0 | 0 | 1 |
Maalahdenjoen tulva-alueella sijaitsee yksi pohjavesialue. Tulvaveden päästessä pohjaveden muodostumisalueelle sen kuljettamat kemikaalit ja muut saasteet voivat huonontaa pohjaveden laatua. Tulva-alueella on alle viisi vedenottamoa. Jätevedenpuhdistamoita Maalahdenjoen tulva-alueella ei ole.
Tulvariskit yhteiskunnalle tärkeille palveluille
Yhteiskunnalle tärkeät palvelut muodostuvat asioista, jotka pitävät turvallisen arjen rattaat pyörimässä – esimerkiksi toimivasta lämmön- ja sähkönjakelusta, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä ja vesihuollosta. Kun yhteiskunnan perustoiminnot ovat kunnossa, tulvan jälkeen voidaan palata normaaliin elämään ilman, että koko yhteiskunnan perusta järkkyy.
Maalahdenjoen tulva-alueella (tulvan toistuvuus keskimäärin kerran 100 vuodessa) ei sijaitse puistomuuntamoita. Tulva-alueelle jää yksi korkeajännitepylväs. Tulva voi aiheuttaa katkoksia sähkönjakelussa, jos tulvavesi kastelee esim. jakokaappeja tai puistomuuntamoita. Myös suurjännitepylväät voivat vaurioitua, mikäli tulvavesi pääsee syövyttämään maata pylväiden juurelta.
Taustatietoa
Harvinaisella tulvalla vesi voi nousta paikoin tielle Maalahdenjoen tulva-alueella. Teitä voidaan joutua sulkemaan liikenteeltä. Keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla arviolta kaiken kaikkiaan reilu kilometri tietä voi jäädä tulvaveden alle.
Maalahdenjoen vesistöalueella ei ole merkittävää elintarvike- tai lääketeollisuutta, jonka toiminnan keskeytyminen aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia haittoja yhteiskunnalle. Vesistöalueella ei ole myöskään merkittävää satamainfrastruktuuria tai vesiliikennettä, jotka tulisi huomioida tulvariskien hallinnan kannalta. Tietoliikennelaitoksista ei ole tietoja saatavilla.
Tulvariskit ympäristölle
Tarkasteltaessa ympäristölle koituvaa tulvariskiä otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa tulvatilanteessa äkillistä ympäristön pilaantumista tai vahingollisia seurauksia ihmisen terveydelle esimerkiksi talousveden pilaantuessa. Tulvariskin merkittävyyteen vaikuttaa vahingollisten seurausten laajuus ja kesto. Tulvan sattuessa ympäristölle voivat aiheuttaa vahinkoa muun muassa polttoainesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä jätevedenpuhdistamot.
Maalahdenjoen tulva-alueella ei ole tunnistettu kohteita, jotka voisivat aiheuttaa ympäristön äkillistä pilaantumista.
Tulvariskit kulttuuriperinnölle
Kulttuuriperintöön kohdistuvaa tulvariskiä tarkasteltaessa otetaan huomioon aineellinen perintö, kuten rakennukset ja rakennelmat, jotka voisivat kärsiä korjaamatonta vahinkoa. Tulvavesi voi aiheuttaa monenlaista vahinkoa, esimerkiksi romahduttaa rakenteita tai kuluttaa pintoja. Vettyminen voi synnyttää myös mikrobiongelman tai aiheuttaa maaperän eroosiota perintökohteen alla.
Maalahdenjoella harvinaisen tulvan peittämällä alueella (tulvan toistuvuus keskimäärin kerran 100 vuodessa) sijaitsee kolme valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristökohdetta: Åminnen kalasatama, Åminneborg (herraskartano) sekä Maalahden kirkko ja pappila. Åminnen kalasataman kulttuuriympäristöalueella sijaitsee tulva-alueella muutamia rakennuksia (venevajoja). Maalahden kirkon ja pappilan alueella on yksi rakennus (mylly) tulva-alueella. Muinaisjäännöksiä ei tulva-alueella ole.
Taustatietoa
Tulvariskikohteiden määrä on sitä suurempi mitä suurempi ja harvinaisempi tulva on. Alla on esitetty likimääräinen riskikohteiden määrä Maalahdenjoen tulva-alueella tulvan eri toistuvuuksilla.
Kohde | Tulvan toistuvuus 1/100 vuodessa | Tulvan toistuvuus 1/250 vuodessa | Tulvan toistuvuus 1/1000 vuodessa |
Valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristö | 3 | 3 | 3 |
Muinaisjäännökset | 0 | 0 | 0 |
Muut tulvariskit
Kokemusperäisen tiedon mukaan muodostuu laajin yhtenäinen tulva-alue Maalahdenjoen yläosalle Övermalaxin ja Långåminnen kylien välille. Alue on noin 600 ha. Joen perkaustöiden (1999–2003) jälkeen tulvariskit ovat merkittävästi vähentyneet. Maalahdenjoella ei ole tulvariskejä lisääviä vesistörakenteita.
Esiintyneet tulvat
Ennen vuotta 2003 Maalahdenjoki tulvi 3–4 kertaa vuodessa. Kevätaikaan suurin tulva-alue oli 600 ha ja kesällä 400 ha. Suurin yhtenäinen tulva-alue oli joen yläosalla Eurooppatien 8 molemmin puolin. Joki perattiin vuosina 1999–2003. Sen jälkeen tulvariskit ovat merkittävästi vähentyneet.
Vuonna 1971 Maalahdenjoessa oli jääpatotulva. Jääpatoja syntyi joessa useisiin paikkoihin ja noin 50 rakennuksessa tulvavesi nousi kellareihin. Vesi aiheutti lieviä vaurioita myös maanteille. Runsaiden sateiden aiheuttamia tulvia, lähinnä peltoalueilla, on esiintynyt ainakin kesäkuussa 2001, lokakuussa 2012 ja elokuussa 2016. Sen lisäksi useat Maalahdenjoen sivu-uomat kärsivät toistuvista tulvista pääasiassa peltoalueilla.
Onko tarkastelussa mukana kaikki keskeinen tieto tarkastellun alueen esiintyneistä tulvista?
Taustatietoa
Lisätietoa esiintyneistä tulvista
Esiintyneistä tulvista ja niistä aiheutuneista vahingoista saadaan tietoa myös ilma- ja satelliittikuvien, maksettujen vakuutuskorvauksien sekä pelastuslaitosten tehtävien perusteella:
Ilma- ja satelliittikuvista voidaan arvioida esiintyneen tulvan laajuutta. Näiden perusteella rajattuihin tulva-alueisiin pääset tutustumaan Tulvakarttapalvelun laajassa versiossa (Havaitut tulva-alueet).
Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kuvaavat tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista arvoa yksityishenkilöille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 saakka korvauksia on maksettu koti- ja kiinteistövakuutukseen sisältyvän tulvaturvan kautta. Tulvaturva korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1/50 v) aiheutuvat vahingot. Tilastoihin vakuutuskorvauksista pääset tutustumaan: Tulvariskien hallinnan indikaattorit
Tiedot pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä löytyvät Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontosta. Pelastuslaitoksille tulvista aiheutuvat tehtävät ovat enimmäkseen vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Karttapalvelua pääset katselemaan vastaavasti Tulvariskien hallinnan indikaattorit -sivun kautta (Tulviin liittyvät pelastustoimen tehtävät).
Ylivedenkorkeudet
Raportilla on esitetty vesistöalueen menneitä tulvahuippuja perustuen hydrologiseen havaintosarjaan. Raportille on laskettu havaintojakson alin (NW), keskimääräinen (MW) ja ylin (HW) vedenkorkeus sekä ylimmän vedenkorkeuden esiintymisvuosi. Pylväskuvaajassa on esitetty vedenkorkeuden vuosimaksimit ja -minimit. Voit itse säätää pylväskuvaajan skaalauksen.
Ylivirtaamat
Raportilla on esitetty vesistöalueen menneitä tulvahuippuja perustuen hydrologiseen havaintosarjaan. Raportille on laskettu havaintojakson pienin (NQ), keskimääräinen (MQ) ja suurin (HQ) virtaama sekä suurimman virtaaman esiintymisvuosi. Pylväskuvaajassa on esitetty virtaaman vuosimaksimit ja -minimit. Voit itse säätää pylväskuvaajan skaalauksen.
Esiintyneiden tulvien vaikutus nykytilanteessa
Aiemmin keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan on arvioitu aiheuttavan noin 28 miljoonan markan vahingot Maalahdenjoella (Ollila M.), joka vastaa nykypäivänä noin 7 miljoonaa euroa. Nykyarvoa laskettaessa ei ole huomioitu mahdollisia muutoksia Maalahdenjoen valuma-alueella, kuten esimerkiksi uutta rakentamista tai rakennuskannan vanhenemista tai mahdollisia purkuja. Lisäksi on huomioitava, että vahinkoarvio on tehty ennen Maalahdenjoen perkaustöitä, jotka toteutettiin vuosien 1999–2003 aikana. Perkaukset vähensivät tulvariskejä joessa.
Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana maankäyttö Maalahdenjoen vesistöalueella ei ole muuttunut siten, että sillä olisi merkittävää vaikutusta alueen tulvariskeihin. Jokivarren asutus on kuitenkin vähän kasvanut, mikä voi lisätä rakennuksille tulvista aiheutuvaa vahingonvaaraa. Ratkaisevaa kuitenkin on rakentamiskorkeus ja se, missä määrin rakenteet kestävät vettä. ELY-keskukset antavat tarvittaessa lausuntoja alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista vesistön läheisyyteen. Mikäli suosituksia noudatetaan, vähenevät todennäköisesti uusiin rakennuksiin kohdistuvat vahinkoriskit huomattavasti.
Ilmastonmuutoksen vaikutus
Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin vesivaroihin, muuhun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaikutusten voimakkuudessa on eroja Suomen eri osien välillä. Sisävesien hydrologisissa oloissa merkittävin muutos on se, että valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaiset vaihtelut lisääntyvät. Rannikkoalueilla maankohoamisella on merkitystä sille, kuinka paljon ennustetut muutokset Itämeren keskivedenkorkeuksissa vaikuttavat eri alueilla. Eniten merenpinta nousee Suomenlahden rannikolla.
Tulvista aiheutuvien vahinkojen ennustetaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavoin vesivaroihin, muuhun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaikutusten voimakkuus vaihtelee eri puolilla Suomea ja erityyppisissä vesistöissä.
Maalahdenjoen vesistöalueella kevättulvien ennustetaan pienenevän ja aikaistuvan. Talven lumimäärien ennustetaan vähenevän, joten kevättulvat jäävät pienemmiksi. Syys- ja talvitulvien puolestaan ennustetaan yleistyvän ja voimistuvan. Toisaalta ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän myös kuivuusriskejä suuressa osassa Suomea mm. aikaisemman kevään ja kasvavan haihdunnan takia.
Maalahdenjoelle ei ole tehty tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista joen hydrologiaan. Maalahdenjokea lähimpänä oleva vesistöalue, jolle on tehty ilmastonmuutostarkastelua, on Laihianjoen vesistöalue. Suomen ympäristökeskus on tehnyt tarkastelun ja tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina myös Maalahdenjoelle. Ajanjaksolla 2040–2069 talvivirtaamien (joulu-helmikuu) ennustetaan kasvavan 69 % ja syksyn (syys-marraskuu) virtaamien 23 %. Kevään (maalis-toukokuu) virtaamien puolestaan ennustetaan pienenevän noin 26 %. Keskimäärin kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulvan (1/100a) arvioidaan pienenevän ilmastonmuutoksen seurauksena 10 %. (Suomen ympäristökeskus)
Taustatietoa
Vesistötulvat ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän simuloinneilla WaterAdapt-hankkeessa (2012) sekä tuoreimpana ClimVeturi-hankkeessa (2020). Simuloinnit on tehty vertailujaksolle 1981–2010 sekä kahdelle tulevaisuuden jaksolle, 2010–2039 ja 2040–2069.
Tulokset osoittavat, että ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Keväällä lumen sulamistulvat lievenevät huomattavasti etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, koska talvet ovat nykyistä lauhempia. Kesällä vedenpinta laskee entistä alemmas useissa järvissä siksi, että keväät tulevat aikaisemmin ja kesäinen haihdunta lisääntyy. Näin käy etenkin runsasjärvisillä alueilla, missä järvihaihdunta vaikuttaa voimakkaimmin. Kesän ja alkusyksyn kuivuus ja alhaiset vedenpinnat ovatkin tulevaisuudessa entistä suurempi ongelma joillakin järvillä. Syksyn sateet lisääntyvät, ja loppusyksyn virtaamat kasvavat tulevina vuosikymmeninä. Talviset vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selvästi, kun entistä suurempi osa talvisateista tulee vetenä ja lunta sulaa talven aikana. Muutokset talven virtaamissa ja vedenkorkeuksissa ovat suurimpia Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas Pohjois-Suomessa luminen talvi säilyy pidempään.
Jaksolla 2010–2039 hydrologiset muutokset ovat Pohjois-Suomessa vielä melko pieniä, kun taas eteläisemmille alueille suurin osa ilmastoskenaarioista osoittaa melko selkeitä muutoksia jo lähivuosikymmeninä. Eri ilmastoskenaarioiden antamat tulokset poikkeavat merkittävästi toisistaan, mutta muutoksen suunta on kaikissa skenaarioissa samankaltainen.
Meritulvat ja ilmastonmuutos
Merivedenkorkeuden noususkenaariot (SSP1-2.6, SSP2-4.5 ja SSP5-8.5) ja niitä vastaavat meritulvakartat on määritetty eri todennäköisyyksille Itämerellä vuoteen 2100 saakka. Skenaarioissa ja kartoissa on otettu huomioon sekä meriveden pinnan nousu (ilmastonmuutos ja maankohoaminen huomioiden) että vedenkorkeuden lyhytaikaiset vaihtelut (Ilmatieteenlaitos, 2023). Merivedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu johtuu Itämerellä muun muassa tuulesta, ilmanpaineesta ja jääpeitteestä.
Keskitason skenaarion (SSP2-4.5) ennustamat muutokset Suomen rannikon keskivedenkorkeuksissa (-28 cm–+31 cm) vaihtelevat alueittain, mikä johtuu ennen muuta maankohoamisesta. Vähiten merivesi nousee Perämerellä ja Pohjanlahdella, missä maankohoaminen on suurinta. Meriveden pinta nousee eniten Suomenlahden rannikolla, jossa sijaitsee myös paljon tulville alttiita kohteita.
Lue lisää ja tarkastele tuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulviin:
Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistöihin -visualisointityökalu
Rannikkoalueen meritulvavaarakartat vuosina 2020 (nykytilanne), 2050 ja 2100 eri päästöskenaarioilla ja eri suuruisilla tulvilla
Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistötulviin
Ilmastoskenaarioiden (25 kpl) antama keskimääräinen muutos ja maksimimuutos (verrattuna jaksoon 1981–2010) kerran 100 vuodessa toistuviin vesistötulviin eri puolella Suomea 2070–2099.
Onko ilmastonmuutoksen ja muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus osattu huomioida arvioinnissa?
Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin
Tulvariskit ovat suurimmillaan asutuksen keskuudessa, joten asutuksen leviäminen tulvaherkille alueille kasvattaa tulvavahinkojen laajuutta. Väestön määrän kehittymistä ei ole arvioitu vesistöalueen tasolla, mutta kuntakohtaisia arvioita voidaan käyttää suuntaa antavasti. Maalahdenjoen vesistöalueen kuntien asukasmäärissä ei ennusteta tapahtuvan suuria muutoksia vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus). Asutus keskittyy jatkossakin lähinnä kaupunkien ja kuntakeskusten ympäristöön sekä jokivarteen, joissa tulvariskit säilyvät joko nykyisen kaltaisena tai kasvavat mikäli rakentaminen joen läheisyyteen lisääntyy. Myös rakentamisen teknistyminen voi lisätä tulvavahinkojen määrää.
Pitkällä aikavälillä alueen pellot painuvat ja kuluvat viljelyn vaikutuksesta. Myös aikaisemmin tehtyjen tulvasuojelutöiden hyötyvaikutukset vähenevät vähitellen. Penkereet painuvat ja uomat liettyvät. Nämä osaltaan lisäävät tulvimisherkkyyttä alueella tulevaisuudessa.
Turvetuotannon mahdollinen lisääntyminen ja metsätalouden tehostuminen voivat äärevöittää jokien virtaamia ja siten lisätä tulvimista. Lisäksi ojituksilla voi olla haitallisia vaikutuksia vedenlaatuun sekä jokien ja järvien tilaan. Myös muut isot muutokset maankäytössä voivat muuttaa valuntaolosuhteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret teollisuusalueet tai aurinko- ja tuulivoimala-alueet. Lisäksi uusien tieyhteyksien rakentamisella tai olemassa olevien teiden korottamisella voidaan paikoin pahentaa tulvaongelmia.
Taustatietoa
Tulvariskin kehittymiseen vaikuttavat pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen lisäksi etenkin maankäytön muutokset, väestökehitys ja talouskasvu. Alueelliset erot tulvariskin kehittymisessä kasvavat kaupungistumisen myötä. Rakennusten teknistyminen ja talouskasvu voivat lisätä tulvavahinkojen suuruutta. Väestön ikääntyessä haavoittuvuus tulville kasvaa.
Tulvariskiin voidaan vaikuttaa merkittävästi, kun maankäyttöä ohjataan erityisesti uusilla rakentamiskohteilla tulvavaara-alueiden ulkopuolelle esimerkiksi antamalla suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista. Maankäytön suunnittelussa tulvariskit tulisi ottaa huomioon muun muassa kaavoituksessa ja kuntien rakennusjärjestyksessä.
Merkittäville tulvariskialueille on laadittu arviot tulvariskin kehittymisestä vuoteen 2100 saakka. Tutustu arvioihin interaktiivisella raportilla:
Tulevaisuuden tulvariskit (PowerBI-raportti)
Tulvariskin merkittävyyden arviointi
Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset:
- vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle
- välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen
- yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen
- pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle
- korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle.
Taustatietoa
Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on antanut esimerkkikriteereitä merkittävästä tulvariskistä muistiossaan 22.12.2010. Näitä kriteereitä ovat muun muassa:
- enemmän kuin 500–1000 vakituista asukasta erittäin harvinaisen tulvan (~1/1000 v) peittämällä asuinalueella,
- useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja erittäin harvinaisen tulva peittämällä alueella,
- alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella,
- jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla,
- merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella,
- useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa erittäin harvinaisella tulvalla
Myös huomattavat vahingot aiheuttava, useammin toistuva tulva (esim. ~1/100 v) tai tulvan kasvaminen ilmastonmuutoksen myötä voisivat olla riittäviä nimeämisperusteita. Samoin huomattava jäännösriski (tulvasuojeltujen alueiden haavoittuvuus) voi johtaa siihen, että tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa sovelletaan tiukempia kriteerejä. Jos tarkastellulta alueelta on käytettävissä yksityiskohtaisia tulvakarttoja ja ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus tulviin on pystytty ottamaan huomioon, epävarmuuden pienentyminen tekee mahdolliseksi käyttää riskien arvioinnissa myös tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjä, eri tavoitetasojen mukaisia tulvan suuruuksia.
Tulvariskialueiden tunnistamisen lähtötiedot
Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa hyödynnetään monipuolisesti tietoa tulvavaarasta eli tulvan todennäköisyydestä sekä tulvan aiheuttamista mahdollisista vahingoista eli riskikohteista.
Lähtötiedot voidaan jakaa 1) yksityiskohtaisiin tulvavaarakarttoihin ja niihin perustuviin riskikohteisiin sekä 2) yleispiirteisempiin, mutta alueellisesti kattavampiin tulvakarttoihin ja vahinkoarvioihin.
Seuraavissa luvuissa on esitetty erilaisia tulvariskien arvioinnin lähtötietoja. Tulvakartat kattavat vain osan Suomesta, mutta niitä on toisaalta laadittu juuri niille alueille, joiden tulvariskejä on ollut tarvetta selvittää tarkemmin.
Ovatko arviointimenetelmät ja lähtötiedot riittävän kattavia?
Tulvavaara- ja tulvariskikartat
Maalahdenjoen vesistöalueen tulvariskien alustavassa arvioinnissa on hyödynnetty tulvavaarakarttoja, jotka on laadittu koko Maalahdenjoen pääuomalle sekä pienelle jokiosuudelle ylävirtaan päin sivu-uomien Panubäcken (Pahaluoma), Murtojoki, Korslombäcken ja Storsjöbäcken varrelle. Kartat valmistuivat vuonna 2019.
Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Tulvakarttoja on kahdenlaisia: tulvavaarakarttoja ja tulvariskikarttoja. Molemmat kartat pitää laatia kaikille niille alueille, jotka on nimetty merkittäviksi tulvariskialueiksi, mutta niitä voidaan laatia myös muille alueille.
Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee. Tulvariskikartta antaa siis käsityksen mahdollisten tulvavahinkojen suuruudesta.
Taustatietoa
Merkittäville tulvariskialueille laadittavista tulvavaarakartoista säädetään tulvariskiasetuksessa (659/2010). Karttoja laaditaan useita, vähintäänkin sellaisille tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on 2 ja 1 prosenttia (tulvan toistuvuudet 1/50 v, 1/100 v), sekä tulvalle, joka on erittäin harvinainen mutta erityisoloissa mahdollinen. Arviot perustuvat mallinnukseen ja aiempiin hydrologisiin havaintoihin.
Tulvavaara-alueen asukasmäärä kuvataan kartalla ruuduilla, joiden sivun pituus on 250 metriä. Aineistona käytetään väestötietojärjestelmää, jonka tiedot yhdistetään tulvavaara-alueisiin. Tulvien peittämät tiet esitetään vastaavasti yhdistämällä tulvavaarakartat Väyläviraston Digiroad-aineistoon.
Tulvariskikartat laaditaan niin, että tulvavaarakarttoihin yhdistetään paikkatietoaineistoista ja esimerkiksi mahdollisilta maastokäynneiltä saatava tieto tulvavahingoille alttiista kohteista. Näin saadaan esitettyä kartalla, kuinka suuren vahingon tietyn suuruinen tulva saattaa aiheuttaa.
Lue lisää tulvakartoituksesta ja tutustu tulvavaara- ja tulvariskikarttoihin:
Tulvakartoitus
Tulvakarttapalvelu
Vesistötulvien tulvavaarakartoitetut ja tulvavaara-alueet
Tarkastellulla vesistöalueella tai rannikkoalueella sijaitsevat tulvakartoitetut alueet. Kartalla on esitetty kolmen suuruisen (yleinen, harvinaisen ja erittäin harvinaisen) tulvan peittämät alueet. Tarkemmat tulvakartat, jotka sisältävät mm. tiedot vesisyvyyksistä ja riskikohteista löydät tulvakarttapalvelusta.
Vesistötulvien tulvavaarakartoitetut ja tulvavaara-alueet
Tarkastellulla vesistöalueella tai rannikkoalueella sijaitsevat tulvakartoitetut alueet. Kartalla on esitetty kolmen suuruisen (yleinen, harvinaisen ja erittäin harvinaisen) tulvan peittämät alueet. Tarkemmat tulvakartat, jotka sisältävät mm. tiedot vesisyvyyksistä ja riskikohteista löydät tulvakarttapalvelusta.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Tulvakarttoihin perustuvat vahinkoarviot
Asukkaiden, rakennusten ja teiden määrä tulvavaara-alueella on oleellinen tieto arvioitaessa tulvan aikana syntyviä mahdollisia vahinkoja eli tulvariskiä. Tämä tieto on tuotettu kaikille tulvavaarakartoitetuille alueille. Paikkatietoanalyysissä on huomioitu ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä eli rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella.
Tarkastele tulvavahinkoarvioita (asukkaat, rakennukset ja tiet) tulvavaarakartoitetuilla alueilla:
Tulvavahinkoarviot (asukkaat, rakennukset ja tiet) -visualisointityökalu
Visualisointityökalu on valtakunnallinen, mutta kattaa vain tulvavaarakartoitetut alueet.
Asukkaat, rakennukset ja tiet vesistöjen tulvavaara-alueella
Taulukossa on esitetty tilastot asukkaista, rakennuksista ja teistä vesistötulvien osalta tulvavaarakartoitetuilla alueilla. Tilastot on laskettu useille tulvan toistuvuuksille.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Tulvariskikartoituksien riskikohteet
Edellä mainitun paikkatietoanalyysin lisäksi ELY-keskukset ovat tehneet ainakin merkittäville tulvariskialueille tarkemman riskikohteiden kartoituksen. Kartoituksessa on hyödynnetty valtakunnallisten paikkatietoaineistojen ohella myös muun muassa kunnilta ja muilta toimijoilta saatuja tietoja.
Taustatietoa
Tulvariskien hallinnan asetus (659/2010) velvoittaa, että tulvariskikartoilla esitetään seuraavat vahinkoluokat:
- asukkaiden arvioitu määrä
- erityiskohteet kuten sairaalat, oppilaitokset ja päiväkodit
- infrastruktuuri kuten tiet, energiaverkot, tietoliikenneverkot ja vesihuoltolaitosten laitteistot
- yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta merkittävä taloudellinen toiminta
- ympäristön pilaantumista aiheuttavat kohteet sekä pilaantumisesta kärsivät erityiset alueet
- lain nojalla suojellut taikka kaavassa suojelluiksi määrätyt kulttuuriperintökohteet
- muut tarpeelliset tiedot, kuten alueet, joilla tulva voi aiheuttaa jäiden haitallista kulkeutumista tai maaperän merkittävää eroosiota
Valuma-aluetasoinen tulvakartta
Valuma-aluetasoinen tulvakartta auttaa tunnistamaan riskialueet etenkin niillä vesistöalueilla, joille ei ole laadittu tarkempia tulvavaarakarttoja. Valuma-aluetasoinen tulvakartta on alueellisesti kattavampi kuin tulvavaarakartta, mutta epätarkempi, koska esimerkiksi uoman syvyystiedot puuttuvat.
Taustatietoa
Valuma-aluetasoinen tulvakartta hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämää pintavaluntamallinnusta ja Syken Vesistömallijärjestelmää. Lähtötietoina mallille ovat Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalli, Väyläviraston tie- ja ratarekisteri sekä maankäyttöaineistot. Imeytymisen ja virtausvastuksen laskennassa hyödynnetään lisäksi veden läpäisemättömyys -aineistoja. Uoman syvyystiedon puuttuminen on huomioitu korjauskertoimella.
Muut lähtötiedot
Tulville haavoittuvia riskikohteita kartoittaessa voidaan hyödyntää lisäksi useita paikkatietoaineistoja mm. väestörakenteesta, rakennuksista, teistä, infrastruktuurista, ympäristölupavelvollisista toimijoista, luonnonsuojelualueista, vedenottopaikoista ja -kaivoista, vesistörakenteista, kulttuuriperintökohteista ja peltolohkoista.
Taustatietoa
Väestörakenteesta on saatavilla Tilastokeskuksen ruututietokanta (YKR), jota voidaan käyttää esimerkiksi sosiaalisen haavoittuvuuden arvioinnissa. Mahdollisesti sovellettavia muuttujia 250 m ruuduittain ovat mm. ikä, tulotaso, koulutus, työllisyys.
Rakennustietoja ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto Rakennus- ja huoneistorekisterissä (RHR). Rekisteri sisältää tietoa kaikkien rakennusluvan vaatineiden rakennusten sijainnista, käyttötarkoituksesta, pinta-alasta, varustustasosta ja asukasmäärästä.
Tie- ja katuverkon sijaintitiedot ja tärkeimmät ominaisuustiedot (mm. väylätyyppi, toiminnallinen luokka, keskimääräinen vuorokausiliikenne sekä tien numero ja nimi) löytyvät Väyläviraston Digiroad-paikkatietoaineistosta.
Infrastruktuurikohteita kartoitettaessa tietoa löytyy Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä Maastotietokannasta, joka sisältää tiedot esim. muuntajista ja sähkölinjoista.
Riskiä tulvan aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta arvioitaessa voidaan hyödyntää tietoa tulvavaara-alueella sijaitsevista ympäristölupavelvollisista toimijoista, joiden toiminnasta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristölupavelvolliset toimijat on rekisteröity YLVA-tietojärjestelmään.
Luonnonsuojelualueiden tietoja (mm. Natura 2000 -alueet, valtio- ja yksityisomisteiset luonnonsuojelualueet sekä koskiensuojelulailla suojellut vesistöt) ylläpitää Suomen ympäristökeskus.
Vesistörakenteiden, kuten patojen, penkereiden ja pumppaamoiden sijainti ja ominaisuustietoja löytyy Syke:n ylläpitämästä Vesistötyöt -tietojärjestelmästä (VESTY).
Vesihuoltolaitosten ja vedenottamoiden tietoja löytyy Syke:n ylläpitämästä vesihuollon tietojärjestelmästä (VEETI). Vedenottamoiden sijaintitiedot eivät ole julkisesti saatavilla
Pohjavesialueiden sekä vedenottokaivojen ja -hanojen sijainti- ja ominaisuustietoja löytyy Syke:n ylläpitämästä Pohjavesitietojärjestelmästä (POVET).
Museovirasto ylläpitää tietoaineistoja kulttuuriympäristöstä. Näihin kuuluvat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), muinaismuistolain tarkoittamat kiinteät muinaisjäännökset ja lainsäädännöllä (rakennussuojelulaki, kirkkolaki, rakennusperinnönsuojelulaki) suojellut rakennukset sekä maailmanperintökohteet.
Valuma-alueet, korkeussuhteet ja maaperä
Maalahdenjoen vesistöalue sijaitsee Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ja se kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Jokiuomassa on useita haaroja ja rakenteeltaan se on viuhkamainen. Rakenne muodostuu kuuden sivuhaaran yhdistyessä yhdeksi jokiuomaksi noin 13 kilometrin päässä jokisuulta. Jokihaarat saavat alkunsa Laihian, Kurikan ja Närpiön kunnista. Maalahdenjoki laskee Perämereen noin 15 km Vaasan eteläpuolella. Maalahdenjoen vesistöalueen pinta-ala on noin 500 km2.
Taustatietoa
Maalahdenjoen vesistöalue on alavaa ja korkeusvaihtelut ovat pieniä. Vesistöalueen korkeimmat alueet sijaitsevat sen kakkoisosassa, jossa maanpinta on korkeimmillaan noin 120 m nykyisen merivedenkorkeuden yläpuolella.
Maalahdenjoen vesistöalue on vanhaa merenpohjaa, joka ajan kuluessa on maankohoamisen ja maatumisen seurauksena muuttunut merenrannikosta kiinteäksi mantereeksi. Maankohoaminen on seurausta raskaan mannerjään painon poistumisesta ja se jatkuu yhä Itämerellä. Pohjanmaalla maankohoaminen on voimakkainta Merenkurkun alueella, jossa se on noin 8–9 mm vuodessa (MML). Perämereen laskevissa joissa on usein kymmeniä kilometrejä pitkiä tasaisia suvantojaksoja, jotka muodostavat usein tulva-alueita. Tällaisilla alueilla voi maankohoaminen pitkällä aikavälillä pahentaa tulvia, koska maankohoaminen on nopeampaa suvantojakson alaosalla kuin sen yläosalla.
Maaperällä tarkoitetaan kallioperän päällä olevaa irtonaista maa-ainesta. Maalahdenjoen vesistöalueen maaperä muodostuu pääosin silttimoreenista, savi- ja silttikerrostumista sekä turvekerrostumista. Maaperän erityispiirteenä ovat happamat sulfaattimaat, jotka ovat muodostuneet Litorina-vaiheen aikana yli 4000 vuotta sitten. Happamien sulfaattimaiden alemmissa kerroksissa on sulfideja, jotka hapettuvat rikkihapoksi niiden joutuessa kosketuksiin ilman hapen kanssa. Näille maille on nimen mukaisesti tyypillistä happamuus ja tavanomaista suurempi rikkipitoisuus. Happamissa oloissa myös metallit liukenevat maasta. Liuenneet metallit sekä veden pH-arvoa laskeva rikkihappo saattavat aiheuttaa merkittäviä ongelmia vesieliöstölle. Happamia sulfaattimaita on tavallisesti 0–80 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella.
Lisätietoja happamista sulfaattimaista (gtk.fi)
Muualla verkossa:
Maanmittauslaitos, maannousu
Onko tarkastelualue osattu kuvata riittävän kattavasti arviointia tukemaan?
Vesistön osavaluma-alueet
Kartalla on esitetty päävesistöalueen sekä osavaluma-alueiden rajaukset.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Osavaluma-alueet
Taulukossa on esitetty vesistöalueen osavaluma-alueiden pinta-alat (km2) sekä järvien osuus pinta-aloista (%) (Ekholm 1993).
Korkeussuhteet
Kartalla on esitetty vesistöalueen korkeussuhteet.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Maaperä
Kartalla on esitetty vesistöalueen maaperä.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Joet ja järvet
Maalahdenjoki on noin 13 km pitkä ja putouskorkeus noin 11 metriä. Järvisyysprosentti on vain 0,05 % eli vesistöalue on lähes järvetön. Jokeen laskevia suurempia sivu-uomia on seitsemän. Storsjöbäcken laskee jokeen noin 3,5 km ennen jokisuuta. Muut sivu-uomat yhtyvät Maalahdenjokeen suunnilleen samassa paikassa, noin 13 km jokisuulta. Myötävirtaan lueteltuna ne ovat Panubäcken/Pahaluoma (alaosaltaan tunnetaan myös nimellä Heljobäcken tai Helge å), Madesjoki (laskee Panubäckeniin ennen sen yhdistymistä Maalahdenjokeen), Finnån/Sarvijoki (yhtyy Murtojokeen), Långån/Murtojoki, Korslombäcken ja Ribäcken.
Virtaamat ja vedenkorkeudet
Pohjalaisjokien tapaan myös Maalahdenjoelle on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimisherkkyys. Tulvimisherkkyys johtuu siitä, että vesistöalue on lähes järvetön, maasto on alavaa ja jokiuoma on rakenteeltaan viuhkamainen. Maalahdenjoen virtaama on tavallisesti suurimmillaan keväällä lumensulamisen yhteydessä. Kesällä virtaama on tavallisesti pieni, mutta kasvaa syksyä kohden. Merivedenkorkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Tavallisesti merivesi on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti-toukokuussa.
Taustatietoa
Maalahdenjoella on yksi mittausasema Yttermalaxissa noin 5 km päässä jokisuulta. Se mittaa sekä joen vedenkorkeutta että virtaamaa. Suurin virtaama Maalahdenjoessa on ollut 84 m3/s, joka mitattiin vuonna 1974 kevättulvan aikaan (mitattu asemalla, joka lakkautettiin vuonna 1978).
Vedenkorkeudet
Taulukossa on kuvattu vesistöalueella sijaitsevat vedenkorkeuden havaintoasemat sekä niille lasketut minimit (NW), vuosiminimien keskiarvot (MNW), keskivedenkorkeudet (MW), vuosimaksimien keskiarvot (MHW) sekä maksimit (HW).
Vesien tila
Maalahdenjoki kuuluu rannikkoalueen keskisuuriin turvemaiden jokiin. Ekologisen luokittelun mukaan on Maalahdenjoen vedenlaatu välttävää. Maalahdenjoen vedenlaatuun vaikuttaa muun muassa maanviljely, happamat sulfaattimaat, jätevedet sekä turkistarhaus. Maalahdenjoen ekologinen tila on heikentynyt myös vuosien saatossa tehtyjen perkauksien takia. Jokea on perattu peruskuivatuksen ja tulvasuojelun tarpeisiin.
Taustatietoa
Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesien tilaa. Ekologinen luokittelu perustuu biologisiin laatutekijöihin. Ekologisessa luokittelussa pintavesien tila jaetaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Vuonna 2019 tehdyn ekologisen luokittelun mukaan on Maalahdenjoen vedenlaatu välttävää. Panubäckenin (vesienhoidon toimenpideohjelmassa Pannbäcken) ja Murtojoen (Långån) sivuomissa vedenlaatu on huono. Muita Maalahdenjoen valuma-alueen jokia ja uomia ei ole luokiteltu. Maalahdenjoen, Panubäckenin (Pannbäcken) ja Murtojoen (Långån) hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ihmisen toiminnasta aiheutuvan fosfori- ja typpikuormituksen vähentämistä. Lisäksi kiintoaineen, eloperäisen aineksen ja happamuuskuormituksen määrää pitäisi merkittävästi vähentää.
Kemiallisessa luokittelussa pintavedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä ja hyvää huonompi. Kemiallinen tila on hyvä, mikäli tietyille vaarallisille ja haitallisille aineille asetetut pitoisuusrajat, ts. ympäristölaatunormit, eivät ylity. Maalahdenjoen, Panubäckenin (Pannbäcken) ja Murtojoen (Långån) kemiallinen tila oli vuonna 2019 hyvää huonompi. Maalahdenjoessa polybromatuille difenyylieettereille (PBDE), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni) asetetut raja-arvot ylittyivät. Panubäckenissä ylittyi polybromattujen difenyylieettereiden (PBDE), kadmiumin (Cd), nikkelin (Ni) sekä kalan elohopeapitoisuuden (Hg) raja-arvot. Murtojoessa ylittyi polybromattujen difenyylieettereiden (PBDE) ja kalan elohopeapitoisuuden (Hg) raja-arvot.
Vesien ekologinen ja kemiallinen tila (vesi.fi)
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 (etpo.fi)
Pintavesien tila
Kartalla on esitetty pintavesien ekologinen tila. Pintavedet luokitellaan viiteen tilaluokkaan niiden ekologisten ominaisuuksien perusteella.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Nykyinen maankäyttö
Maalahdenjoen vesistöalueesta yli 90 % on metsämaata ja maatalousaluetta. Joen varsilla on puita ja pensaita, mutta laajemmat metsä- ja suoalueet sijaitsevat vesistöalueen yläosalla. Maatalousalueet sijaitsevat lähinnä vesistöalueen alaosalla. Asustus keskittyy etupäässä Maalahdenjoen pääuoman varteen Yttermalaxin ja Övermalaxin kyliin.
Nykyinen maankäyttö
Maankäyttöluokkien pinta-alat ja suhteelliset osuudet alueen kokonaispinta-alasta. Pinta-alojen laskenta perustuu Corine maankäyttö- ja maanpeite 2018-aineistoon.
Maankäyttö
Kartalla on esitetty vesistöalueen maankäyttö yleiseurooppalaisessa CORINE-aineistossa.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Suunniteltu maankäyttö
Maalahdenjoen vesistöalueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava 2040 sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntatason kaavasuunnittelun lisäksi kaavoitusta ohjaa yleis- ja asemakaavoitus. Maalahdenjoen vesistöalueella asemakaavoitettuja alueita on lähinnä Yttermalaxin ja Övermalaxin kylissä sekä muutamissa pienemmissä kyläkeskuksissa.
Taustatietoa
Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 tulvariskialueet on huomioitu kaavamääräyksissä siten, ettei rakentamista tule osoittaa tulvaherkille alueille. Lisäksi yleisissä suunnittelumääräyksissä todetaan, että sään ääri-ilmiöt ja tulvariskien vähentäminen on huomioitava maankäytön suunnittelussa ja toimenpiteissä. Uusia rakennuksia ei tule sijoittaa tulvauhanalaisille alueille. Tästä voidaan poiketa, mikäli voidaan osoittaa, että tulvariskit pystytään hallitsemaan. (Pohjanmaan liitto)
Lisätietoja Pohjanmaan maakuntakaavasta 2040 (obotnia.fi)
Pohjanmaan maakuntakaava tarkemmin (arcgis.com)
Pienellä osalla Maalahdenjoen vesistöaluetta on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavaa on asteittain uudistettu eri aiheisilla vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakunta I käsittelee tuulivoimaa ja vaihemaakunta II kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Vaihemaakuntakaava III sisältää turvetuotannon, suoluonnon suojelun, bioenergia- ja biolaitokset, energiapuun terminaalit ja puolustusvoimien alueet. (Etelä-Pohjanmaan liitto (1)). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 on valmisteilla. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan vuonna 2024. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 kaavaselostusluonnoksessa mainitaan, että sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutokseen on syytä varautua. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. (Etelä-Pohjanmaan liitto (2)).
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksesta (epliitto.fi)
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava tarkemmin (arcgis.com)
Maankäytön suunnittelun tehtävänä on ohjata alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäyttöä ohjataan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ja kaavoituksella. Kaavoitus käsittää maakunta-, yleis- ja asemakaavat. Nämä yhdessä muodostavat maankäytön suunnittelujärjestelmän. Ranta-alueilla tapahtuvaa rakentamista, erityisesti loma-asutusta, ohjataan ranta-asemakaavalla. Rakentamista tulvariskialueiden ulkopuolelle ohjataan kaavamääräyksillä, joissa voidaan määrittää esimerkiksi alin lattiakorkeus. ELY-keskukset laativat suosituksia alimmista tulvan kannalta riittävän turvallisista rakentamiskorkeuksista. Haja-asutusalueilla rannoille rakennettaessa tarvitaan poikkeuslupa. Poikkeusluvassa otetaan tarvittaessa huomioon myös tulvariski.
Maakuntakaava
Kartalla on esitetty aluevaraukset ajantasaisesta maakuntakaavasta.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Suojelualueet ja kulttuuriperintö
Maalahdenjoen vesistöalueella sijaitsee kolme Natura 2000 -aluetta. Vesienhoidon suunnittelussa on tunnistettu Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet, joilla vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen elinympäristön ja alueen lajien suojelun kannalta on tärkeää. Maalahdenjoen vesistöalueella ei ole sellaisia alueita.
Taustatietoa
Sanemossenin Natura 2000 -alue sijaitsee osittain Maalahdenjoen vesistöalueella. Sanemossen on laakiomainen keidassuo, josta valtaosa kuuluu soiden suojeluohjelmaan. Vesistöalueen yläosalla on kaksi pienempää suojelualuetta: Kajaneskogen ja Kaijan Kryytimaa. Kaijan Kryytimaa kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Lisäksi vesistöalueella sijaitsee pari pienempää yksityisomisteista luonnonsuojelualuetta.
Luonnonsuojelualueet
Kartalla on esitetty vesistöalueella sijaitsevat luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset keskeiset suojelualueet eli ne Natura 2000 -alueet, jotka ovat merkittäviä vedestä riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelulle.
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Maalahdenjoen vesistöalueella sijaitsee muutamia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Åminnen kalasatama, Åminneborg (kartano), Brännon kylä, Maalahden kirkko ja pappila sijaitsevat Maalahden kunnassa ja Sarvijoen Riskun talo Kurikassa. Maalahdenjoen vesistöalueella varsinkin sen keski- ja alaosalla sijaitsee runsaasti esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka pääsääntöisesti ovat hauta- ja kiviröykkiöitä.
Lue lisää Maalahdenjoen kulttuuriympäristöistä (museovirasto.fi)
Kulttuuriympäristökohteet
Kartalla on esitetty vesistöalueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY).
Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa
Tulvasuojelu
Aiemmin Maalahdenjoki tulvi usein ja sen takia pääuoma ja sivuhaarat suurimmilta osin perattu vuosien saatossa. Ensimmäinen varsinainen tulvasuojelusuunnitelma laadittiin vuonna 1969. 1980-luvun puolivälissä valmistui Maalahdenjoen järjestelysuunnitelma, joka toteutettiin vuosien 1999–2003 aikana. Suunnitelman mukaisesti muun muassa jokiuoma perattiin ja Långåminneen joen länsirannalle rakennettiin pieni suojapenger. Penger suojaa peltomaita tulvilta.
Taustatietoa
Vuosien 2022–2023 toteutettiin jokisuun perkaus. Maalahdenjoen vesistöalueella on myös pienempiä uomia perattu, mm. Panubäckenin (Helge å) alaosa perattiin kuivatustarkoituksessa vuosina 2016–2017.
Vesistörakenteet ja vesistön käyttö
Maalahdenjoen järjestelysuunnitelma valmistui 1980-luvun puolivälissä. Perkauksen lisäksi siihen kuului myös kahden padon sekä suojapadon rakentaminen. Padot rakennettiin vuosina 1999–2003.
Taustatietoa
Kasforsissa ja Viasissa sijaitsevien pohjapatojen avulla on tarkoitus säännöstellä joen vedenkorkeutta siten, ettei se kesäaikana laske liian matalalle. Joen luusuassa on suojapato, joka ohjaa ylivirtaaman uoman keskelle ehkäisten eroosiota ja sortumia ranta-alueella. Suojapato kunnostettiin vuosina 2018–2019 (Enberg). Vuosien 2022–2023 aikana eroosiosuojaa rakennettiin yhteensä 440 metrin matkalle Maalahdenjoen suun eteläpuolelle.
Maalahdenjoen vesistöalueella ei ole yhtään patoturvallisuuslain mukaan luokiteltua vesivoimalaitosta tai patoa.
Yksittäisen padon aiheuttama tulvariski on jo otettu huomioon patoturvallisuuslain ja -asetuksen määräämin toimenpitein. Pääsääntönä voidaan pitää, että pelkästään yksittäisen padon sortuman aiheuttaman tulvariskin perusteella ei ole perusteltua nimetä aluetta merkittäväksi tulvariskialueeksi.
Viitteet
Enberg H. 2019. Slutrapport, förbättringsåtgärd av Malax ås nedre lopp.
Etelä-Pohjanmaan liitto (1). 2023. Maakuntakaavat. Enberg H. 2019. Slutrapport, förbättringsåtgärd av Malax ås nedre lopp. Etelä-Pohjanmaan liitto (1). 2023. Maakuntakaavat.
Etelä-Pohjanmaan liitto (2). 2023. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050, kaavaselostus.
MML (Maanmittauslaitos). 2023. Maannousu. Verkkosivu:
Pohjanmaan liitto. 2020. Kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset.
Suomen ympäristökeskus. 2020. Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistöihin -visualisointityökalu.
- Valuma-aluekohtaiset tulvakartat (TIIMA-hanke)
- Parjanne, Antti, Rytkönen, Anna-Mari, Veijalainen, Noora. 2020. Ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa.
- Parjanne, Antti; Silander, Jari; Tiitu, Maija; Viinikka, Arto, 2018. Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa – Varautuminen maankäytön, talouden ja ilmaston muutokseen.
- Perrels, Adriaan; Haakana, Juha; Hakala, Outi; Kujala, Susanna; Láng-Ritter, Ilona; Lehtonen, Heikki; Lintunen, Jussi; Pohjola, Johanna; Sane, Mikko; Fronzek, Stefan; Luhtala, Sanna; Mervaala, Erkki; Luomaranta, Anna; Jylhä, Kirsti; Koikkalainen, Kauko; Kuntsi-Reunanen, Eeva; Rautio, Tuukka; Tuomenvirta, Heikki; Uusivuori, Jussi; Veijalainen, Noora (2022-04-28) Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)
- Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M. ja Aaltonen, J. 2012 Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 16/2012. Helsinki. 138 s. ISBN (pdf) 978–952–11-4018-1.
Tallenna PDF