Vesien ekologinen ja kemiallinen tila

Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen. Myös vesistöjen kemiallista tilaa pitää parantaa.

Vesien tilaa arvioidaan samoin perustein koko Euroopan unionissa. Arvio tehdään erikseen ekologiselle tilalle ja kemialliselle tilalle. Ekologisen tilan arviossa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kuten pohjaeläimiä, vesikasveja, kaloja ja planktonleviä sekä kivien pinnoilla eläviä päällysleviä. Lisäksi otetaan huomioon tiettyjä veden laadun muuttujia sekä arvioidaan hydrologisia ja morfologisia oloja. Kemiallinen tila tarkoittaa sitä, onko kohteessa laatunormit ylittäviä määriä vaarallisia tai haitallisia aineita.

Ekologisen tilan arviossa vertailukohtana on luonnontila

Järven, joen tai muun vesimuodostuman ekologinen tila on sitä parempi, mitä lähempänä ollaan luonnontilaa. Ekologisen tilan arviossa vertailukohtana on siis aina luonnontila, ja arvio tarkastelee sitä, kuinka paljon ihminen on toiminnallaan muuttanut kohteen luonnontilaa.

Pintavesien luontaiset ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat. Osa järvistä on luonnostaan hyvin karuja, toiset taas rehevämpiä. Soiden ympäröimät järvet saattavat olla luontaisesti humuspitoisia ja savimaiden läpi virtaavat joet sameita. Ekologista luokittelua ei tämän vuoksi voida tehdä yhdellä asteikolla.

Avuksi on otettu pintavesien tyypittely. Ennen ekologisen tilan arviointia määritetään, mihin pintavesityyppiin vesimuodostuma kuuluu. Määrääviä tekijöitä ovat järvissä muun muassa veden viipymä, järven syvyys ja valuma-alueen maaperän laatu – joissa vastaavasti valuma-alueen koko ja laatu. Näin saadaan peruste sille, millainen on se luonnontila, johon arvioitavan kohteen nykytilaa verrataan.

Sisävesien ekologinen tila on enimmäkseen hyvä

Tuorein arvio Manner-Suomen sisävesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järvien pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistä 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Arvio tehtiin vuonna 2019, eikä sisävesien tila ollut merkittävästi muuttunut edellisestä arviosta vuodelta 2013. Vain paikoin oli havaittavissa lievää paranemista. Rehevöityminen oli edelleen suurin ongelma.

Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt. Sen sijaan monet pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja joet liettymisestä. Jokien ekologista tilaa heikentävät lisäksi padot ja muut vaellusesteet.

Arvio kattoi Suomen kaikki yli neliökilometrin kokoiset järvet sekä ne joet, joiden valuma-alue on yli sata neliökilometriä. Lisäksi tarkasteluun valikoitiin sellaisia pienempiä järviä ja jokia, joissa tiedettiin olevan erityisiä vesiensuojelun haasteita. Rannikkovedet arvioitiin kattavasti. Kaikkiaan arviossa oli mukana 6876 vesimuodostumaa: 6800 Manner-Suomesta ja 76 Ahvenanmaalta.

Rannikkovesien ekologinen tila sisävesiä heikompi

Rannikkovesien kokonaispinta-alasta vain 13 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyvää, eikä mikään alue yllä arvosanaan ”erinomainen”. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle. Sen sijaan Suomenlahden rannikot ovat laajasti välttävässä tilassa, samoin kuin monet Saaristomeren sisälahdet. Suomenlahdella on kuitenkin tapahtunut hienoista paranemista.

Vesistöjen ekologista tilaa eri puolilla Suomea voi tarkastella vesi.fi:n karttapalvelun teemassa Pintavesien tila.

Kemiallinen tila on edelleen huono

Suomen järvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut viime vuosina. Vuonna 2020 valmistuneen luokittelun mukaan hyvää kemiallista tilaa ei ole saavutettu yhdessäkään tarkastellusta 6876 vesimuodostumasta.

Kemiallisen tilan luokittelussa on vain kaksi tasoa: hyvä ja hyvää huonompi. Tila on hyvää huonompi, jos jonkin luokittelussa huomioitavan aineen pitoisuus ylittää ympäristönlaatunorminsa eli säädöksissä annetun pitoisuusrajan. Pitoisuusraja on asetettu 53 ympäristölle vaaralliselle tai haitalliselle aineelle tai aineryhmälle, ja rajat ovat samat kautta koko Euroopan unionin.

Useimmilla näistä aineista pitoisuudet pysyvät selvästi laatunormeissa kaikkialla tai lähes kaikkialla Suomessa. Muutaman aineen kohdalla pitoisuusraja kuitenkin ylittyy, minkä vuoksi vesien kemiallinen tila ei saa missään arviota ”hyvä”.

Suurin huoli palonestoaineista ja elohopeasta

Vesimuodostumien kemiallista tilaa heikentävät lähinnä kaukokulkeutuvat, pysyvät ja eliöstöön kertyvät aineet. Näistä yleisimmin pitoisuusrajan ylittivät palonestoaineina aiemmin käytetyt polybromatut difenyylieetterit (PBDE). PBDE-aineille asetettiin vuonna 2015 tiukennettu laatunormi, jota ei vuoden 2020 luokituksessa saavutettu missään päin Suomea, eikä muuallakaan Euroopassa.

Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Elohopeaa mitataan kaloista, ja luokittelussa käytettävä pitoisuusraja on tiukempi kuin elintarvikkeena käytetyille kaloille asetettu enimmäispitoisuus.

Nikkelin ja kadmiumin ympäristölaatunormit jäivät savuttamatta noin 40 vesimuodostumassa. Muiden aineiden enimmäisrajoja ylittyi alle kymmenessä vesimuodostumassa.

Tieto vesien tilasta luo pohjan vesienhoidolle

Vesien kemiallinen tila paranee hyvin hitaasti, koska vaarallisia ja haitallisia aineita on vanhan käytön jäljiltä varastoitunut pohjasedimentteihin ja muualle luontoon. Lisäksi näitä aineita kulkeutuu Suomeen ilmavirtausten mukana kauempaa. Kaukokulkeuman vähentämiseksi tarvitaan globaaleja toimia.

Vesien ekologiseen tilaan on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kotimaisin toimin ja lyhyemmällä aikajänteellä. Suomessa ja muualla EU-alueella tavoitellaan kaikkien pintavesien hyvää tilaa vuoteen 2027 mennessä. Jotta tähän päästään, pitää vesienhoitotoimet kohdistaa tehokkaasti. Ekologisen tilan arvio antaa tähän hyvän pohjan. Tila-arviota hyödynnetään alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa, joissa määritetään eri vesistöjen vesienhoitotoimet.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi-karttapalvelu: Pintavesien tila

Vesi.fi-palvelussa:
Pintavesien luokittelun periaatteet

Vesi.fi:n aineistopankki:
Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella (Syke)
Haitalliset aineet Suomen vesissä (Syke)

Muualla verkossa:
Vesien tila (ymparisto.fi)
Manner-Suomen vesimuodostumien ja niiden luokittelun hakusivu
Mikä ihmeen PBDE? – Terveyskirjasto
Ahvenanmaan vesienhoitosivut: Klassificering av vatten och prioriterade ämnen