Julkaistu: 22.3.2024

Suomeen ehdotettu 18 merkittävää tulvariskialuetta

ELY-keskukset ovat ehdottaneet Suomeen 18 merkittävää vesistö- ja meritulvien tulvariskialuetta. Ehdotukset ovat parhaillaan kuultavina 17.6.2024 saakka, ja niitä voi nyt kommentoida. Ehdotuksessa ei ole mukana uusia merkittäviä tulvariskialueita, vaan kaikki ehdotetut alueet on nimetty merkittäviksi jo aikaisemmin. Merkittävä tulvariski on arvioitu poistuneeksi neljältä alueelta tulvariskien hallinnan toimien tai aikaisempaa tarkempien riskinarviointien ansiosta.

Tulvariskien arviointi on tehty kaikille vesistö- ja rannikkoalueille. Ehdotukset riskialueista on laadittu tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Siinä tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä muun muassa asutukselle, yhteiskunnan tärkeille palveluille, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet vuoden 2024 loppuun mennessä. Näille laaditaan tai päivitetään tulvakartat sekä suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Tulvariskien alustavat arvioinnit, merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvakartat ja hallintasuunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein.

Merkittävä tulvariski poistui neljältä alueelta

Meneillään olevalla suunnittelukaudella ei ehdotettu uusia merkittäviä tulvariskialueita. Sen sijaan neljällä aikaisemmin nimetyllä alueella ei katsottu enää olevan merkittävää tulvariskiä. Kemijärvi poistui ehdotuksista padon korotuksen valmistuttua. Riihimäellä puolestaan saatiin uusittua kaikki mitoitukseltaan puutteelliset tierummut putkisilloiksi, mikä vähentää huomattavasti tulvariskiä. Lapualla uudet, tarkemmat tulvakartat osoittavat, että tulvariskikohteita on aikaisempaa vähemmän. Loviisassa puolestaan tulvariskejä estävät tai vähentävät toimenpiteet ovat toteutuneet tai niiden toteuttaminen on suunnitelmissa.

ELY-keskukset huolehtivat vesistötulvariskien hallinnan suunnittelusta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä tunnistettiinkin myös muita tulvariskialueita. Näillä alueilla tulvariskit ovat vähäisempiä, mutta alueille on kuitenkin tarve tehdä erilaisia toimenpiteitä, kuten tarkentaa niiden tulvakartoituksia. Muun muassa Raahessa sijaitsevat Pattijoen ja Haapajoen valuma-alueet tunnistettiin muuksi tulvariskialueeksi syksyn 2023 tulvien perusteella. Uudeltamaalta poistettiin puolestaan useita muita tulvariskialueita tulvia estävien ja vähentävien toimien ansiosta, kuten säännöstelyn uusien lupaehtojen, uomien kunnostuksien ja teiden korottamisien myötä.

Tulvariskien hallinta on ilmastonmuutokseen sopeutumista

Suomessa hyvin tiedostettu tulvien riskit, ja niiden hallintaa on tehty jo pitkään. Tulvariskien vähentämistä ja tulviin varautumista on järjestelmällisesti yli kymmenen vuoden ajan ohjannut kansallinen tulvariskilainsäädäntö, mikä pohjautuu EU:n tulvadirektiivin. Tulvariskien hallinnan suunnittelu on hyvä esimerkki ilmastonmuutokseen sopeutumistyöstä. Prosessi toistuu kuuden vuoden välein. Käytössä on aina uusin tietopohja niin tulvariskeistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Ensimmäiset tulvariskien alustavat arvioinnit tehtiin vuonna 2011. Nämä arvioinnit tarkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Tällöin Salon kaupungin keskusta poistui merkittävistä tulvariskialueista jäänpidätysrakenteiden valmistumisen ansiosta. Jyväskylä sekä Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueet voitiin myös poistaa merkittävistä tulvariskialueista tarkemman riskinarvioinnin perusteella. Vuosien 2012–2013 tulvien seurauksena uusiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi nimettiin puolestaan Pyhäjoen alaosa ja Lapväärtti. Myös Kemin rannikkoalue lisättiin tuolloin merkittäväksi riskialueeksi tulvakartoituksien tarkentumisen myötä.

Onko merkittävät tulvariskialueet tunnistettu?

Ehdotuksista tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelusta on käynnissä kuuleminen 15.3.–17.6.2024. Palautteen voi antaa sähköisen lausuntopalvelun kautta tai sähköpostitse kyseessä olevan alueen ELY-keskuksen kirjaamoon. Epävirallisista palautetta voi myös antaa suoraan digitaalisiin tulvariskien alustavan arvioinnin tausta-asiakirjoihin. Kuulemisaineistoa voi hakea kuntakohtaisesti Tulvariskien hallinta -sivulta.

Hulevesitulvista eli taajamien rankkasateista ja sulamisvesistä aiheutuvien tulvien riskien hallinta kuuluu kuntien tehtäviin. Kunnat tarkistavat hulevesitulvariskien alustavat arvioinnit vastaavasti tänä vuonna.

Lisätietoja:

Kartta ehdotetuista (2024) ja nykyisistä (2018) tulvariskialueista

Kartalla on esitetty rajaukset ehdotetuista merkittävistä tulvariskialueista (punaisella) sekä tunnistetuista muista tulvariskialueista (oranssilla). Kartalla on esitetty vertailuna myös nykyiset, vuonna 2018 nimetyt merkittävät tulvariskialueet (mustalla viivoituksella) sekä tuolloin tunnistetut muut tulvariskialueet (harmaalla viivoituksella). Alueet on rajattu tulvakartoitustarpeen perusteella.

Koostetaulukko ehdotetuista (2024) merkittävistä tulvariskialueista

Taulukossa on esitetty koosteena ehdotettujen merkittävien tulvariskialueiden perustelut vahinkoryhmittäin ja muine perusteineen.

Artikkelin kirjoittajat

Kehitysinsinööri Mikko Sane, Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 617, etunimi.sukunimi@syke.fi

Neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 094, etunimi.sukunimi@gov.fi