A. Suojavyöhyke

Suojavyöhyke voidaan korvata osana ympäristökorvauksia. Se voidaan perustaa Vipu-palvelun kartalla esitetyille alueille vesistöjen varsilla, kosteikon reuna-alueilla sekä pohjavesi- tai Natura-alueilla. Tuki on tarkoitettu viljelijälle.

Lisätietoa: Suojavyöhykkeet (ruokavirasto.fi), Suojavyöhykkeet (vesi.fi:n aineistopankki).

B. Talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Toimenpide on osana useassa kokonaisuudessa (Ehdollisuus, Ekojärjestelmätuki, Ympäristökorvaus). Tuki on tarkoitettu viljelijälle.

Lisätietoa: Talviaikainen kasvipeitteisyys (ruokavirasto.fi), Talviaikainen kasvipeitteisyys (vesi.fi:n aineistopankki)

C. Kerääjäkasvit

Kerääjäkasvit sitovat maasta käyttämättä jääneitä ravinteita. Toimenpide voidaan korvata osana ympäristökorvauksia. Tuki on tarkoitettu viljelijälle.

Lisätietoa: Kerääjäkasvit (ruokavirasto.fi), Alus- ja kerääjäkasvit (vesi.fi:n aineistopankki)

D. Maanparannusaineet

Maanparannusaineista eloperäiset maanparannusaineet kuuluvat ympäristökorvauksen piiriin. Tuki on tarkoitettu viljelijälle. Muiden maanparannusaineiden ajantasaisia rahoitusmahdollisuuksia voi tiedustella alueelliselta viranomaiselta tai neuvojalta.

Lisätietoa: Kiertotalouden edistäminen (ruokavirasto.fi), Eloperäiset maanparannusaineet (vesi.fi:n aineistopankki), Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille (proagria.fi)

E. Säätösalaojitus

Säätösalaojituksen avulla vettä voidaan padottaa pellolla, mikä vähentää kuivuusriskejä sekä ravinteiden ja hiilen vapautumista. Säätösalaojitusta tuetaan investointituen kautta ja olemassa olevan järjestelmän käyttöä tuetaan ympäristökorvauksen kautta osana valumavesien hallintaa. Tuki on tarkoitettu viljelijälle.

Lisätietoa: Maatalouden investointituet (ruokavirasto.fi), Valumavesien hallinta (ruokavirasto.fi), Säätösalaojitus ja säätökastelu (vesi.fi:n aineistopankki)

F. Kaksitasouoma

Kaksitasouoma voidaan toteuttaa osana usean tilan yhteistä ojitusinvestointia. Tällä tukimuodolla reunaojaan tehty kaksitasouoma ei vähennä tukikelpoista peltopinta-alaa. Yhteinen ojitusinvestointi on tarkoitettu ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävään peltojen peruskuivatukseen.

Viljelijät, yhdistykset tai yhteisöt voivat hakea myös ei-tuotannollisten investointien tukea kaksitasouoman toteuttamiseen. Kaksitasouomalle tehdään erillinen hoitosopimus.

Lisätietoa: Maatalouden investointituet (ruokavirasto.fi), Peruskuivatushankkeen rahoitus (vesi.fi:n aineistopankki), Ei-tuotannolliset uomainvestoinnit (ruokavirasto.fi), Kosteikkojen hoitosopimus (ruokavirasto.fi), Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla (doria.fi), Tulvatasanteelliset kaksitasouomat (vesi.fi:n aineistopankki).

G. Kosteikko

Kosteikko voidaan toteuttaa ei-tuotannollisten investointien tuella. Kosteikon päätavoitteena voi olla maatalouden vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen tai ilmastonmuutoksen hillintä. Kosteikon hoidosta tehdään erillinen hoitosopimus. Tuki on tarkoitettu viljelijälle, yhdistyksille ja yhteisöille. Muita rahoitusmahdollisuuksia voi tiedustella alueelliselta viranomaiselta tai neuvojalta.

Lisätietoa: Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla (doria.fi),  Ei-tuotannollisten investointien tuki (ruokavirasto.fi), Kosteikko (vesi.fi:n aineistopankki), Kosteikkojen hoitosopimus (ruokavirasto.fi).

H. Pohjakynnys ja muut ojan luonnontilaa parantavat toimenpiteet

Ojien ja virtavesien luonnontilaa voi parantaa esimerkiksi pohjakynnyksillä ja uoman mutkittelun lisäämisellä. Viljelijät, yhdistykset tai yhteisöt voivat hakea näihin uomakunnostuksiin ei-tuotannollisten uomainvestointien tukea.

Pohjakynnykset ja muut luonnonmukaisen vesirakentamisen toimenpiteet voidaan toteuttaa myös osana usean tilan yhteistä ojitusinvestointia.

Lisätietoa: Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla (doria.fi),  Ei-tuotannollisten investointien tuki (ruokavirasto.fi), Maatalouden investointituet (ruokavirasto.fi), Peruskuivatushankkeen rahoitus (vesi.fi)

Metsätalouden vesiensuojelua tulee toteuttaa osana normaalia metsänhoitoa. Esimerkiksi vesistöjen ja pienvesien varsille tulee jättää puustoisia suojavyöhykkeitä. Parhaiten vesiensuojelu onnistuu useiden menetelmien yhdistelmällä sekä ojien kunnostuksen ja maanmuokkauksen kriittisellä tarveharkinnalla.

Yksityismetsänomistajat voivat hakea vesiensuojelurakenteiden ja -ratkaisujen toteuttamiseen metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) mukaista tukea. Toimenpiteet voidaan toteuttaa osana 1) suometsien hoitoa tai 2) luonnonhoitoa. Vesiensuojelutoimenpiteiden osalta tuki on 100 %.

Suometsän hoidon tuella ehkäistään puuntuotannon vesistövaikutuksia ja toteutus edellyttää hyväksyttyä suometsän hoitosuunnitelmaa. Luonnonhoidon tukea myönnetään metsä- ja suoelinympäristöjen hoitotöihin ja ennallistamiseen sekä aikaisemmin toteutetuista metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen. Metka-tuen työlajeihin kuuluu myös 3) ympäristötuki, jolla suojellaan ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä 10 vuodeksi kerrallaan.

Lisätietoa: Suometsän hoidon tuki (metsakeskus.fi), Luonnonhoidon tuki (metsakeskus.fi), Ympäristötuki (metsakeskus.fi), Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut (metsanhoidonsuositukset.fi).

F. Kaksitasouoma

Kaksitasouomia voidaan rakentaa metsätalouden vesiensuojelurakenteena valtaojien varteen sitomaan kiintoainetta ja ravinteita. Rakenteen hyödyntämisessä suositellaan kohteen tarkkaa harkintaa, suunnittelua ja toteutusta.

G. Kosteikko

Metsätalouden kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta ja riistanhoidollista arvoa sekä pidättää kiintoainetta ja ravinteita. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän yhdistelmä voi toimia kosteikon tavoin.

H. Pohjakynnys ja muut ojan luonnontilaa parantavat toimenpiteet

Pohjakynnyksiä ja muita veden virtausnopeutta hidastavia rakenteita ja niiden yhdistelmiä voi hyödyntää metsäojissa pidättämään kiintoainetta ja vähentämään uomaeroosiota.

Yksinkertaisimpia virtausta hidastavia rakenteita ovat ojien perkauskatkot. Perkaamattomilla osuuksilla ojan pohjan kasvisto hidastaa virtausta ja pidättää kiintoainetta ja ravinteita.

I. Pintavalutuskenttä

Pintavalutuskentälle johdettu vesi suodattuu maan pintakerrosten läpi ja pintakasvillisuuden sekaan, jolloin kiintoainetta ja ravinteita pidättyy kentälle. Pintavalutuskentäksi voivat sopia sekä suo- että kivennäismaa-alueet. Vesiensuojelua voidaan täydentää laskeutusaltaalla, jonka kautta valumavedet ohjataan pintavalutuskentälle. Veden mukana kulkeutuva karkein aines laskeutuu altaan pohjalle. Laskeutusaltaan kynnykselle asennetulla putkipadolla voidaan tehostaa altaan toimintaa.

Vesiensuojelun ojakohtaiset perusrakenteet, kaivukatkot, ovat toiminnallisesti pieniä pintavalutuskenttiä. Kaivukatkot jättävät ojiin osuuksia, joissa maanpinta säilyy koskemattomana.

J. Soiden ennallistaminen

Ojien tukkiminen ja veden palauttaminen suolle on samankaltainen toimenpide kuin pintavalutuskentän toteuttaminen, mutta tavoitteina voi vesiensuojelun lisäksi olla suon luontoarvojen parantaminen ja turpeen hajoamisen ehkäisy. Vesienpalauttamiseen sopivat erityisesti heikkotuottoiset alueet. Laajoilla vettä viivyttävillä alueilla voidaan parantaa vesienhallintaa valuma-aluetasolla.