Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa

Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää.

Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä niiden toteuttamisessa vesistöille ystävällisellä tavalla. Paikkatietopohjaisen aineiston kohteita voi tarkastella kartalla.

Aineisto kokoaa ja yhdistää vesien herkkyyteen vaikuttavaa tietoa eri lähteistä. Se sisältää vesistöt, joiden on katsottu olevan herkkiä erilaisille metsätalouden toimenpiteille, kuten uudis- tai kunnostusojitukselle, uudistushakkuilla ja niiden yhteydessä tehtäville voimaperäisille maanmuokkauksille, rantapuuston käsittelylle hakkuiden yhteydessä tai uomien ylityksille. Nämä toimenpiteet vaikuttavat vesistöjen vedenlaatuun lisäämällä kiintoaine-, humus- ja ravinnekuormitusta tai heikentämällä uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia.

Herkkyysluokka vaikuttaa suunniteltaviin toimiin

Aineistossa on kaksi eri luokitusta vesistöille: herkät ja erittäin herkät vesistöt. Herkkyysluokkaan ovat vaikuttaneet useat eri tekijät, kuten veden väriluku, veden viipymä, happiongelmat, tummumiskehitys sekä vedestä riippuvainen uhanalainen lajisto.

Herkän vesistön vaikutusalueella metsätoimia suunnittelevan tulisi arvioida, miten metsätaloustoimet vaikuttavat vesistöön. Toimille tulisi myös valita riittävän tehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet kohdekohtaisesti.

Erittäin herkän vesistön vaikutusalueella toimiessa on tarpeen huomioida muun muassa Tapion metsänhoidon suositukset luontonäkökulmaa painottaen sekä muu käytettävissä oleva aineisto jo suunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa asiasta voi olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen. Aineistoa päivitetään vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen yhteydessä kuuden vuoden välein.

− Aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloustoimille. Siitä eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä, ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä, selventävät Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten ylitarkastajat Anne Mäkynen ja Jaana Rintala.

Aineisto on julkinen, ja se on suunnattu erityisesti metsänomistajille, metsänhoidon toimijoille ja viranomaisille esimerkiksi metsänhoidon suunnittelun, neuvonnan, lausuntojen, hankesuunnittelun ja ojitusilmoitusmenettelyn tueksi.

Aineiston ovat toteuttaneet ELY-keskukset yhteistyössä Syken kanssa. Valmistelutyöryhmässä ovat olleet mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen metsäkeskus ja Tapio.

Miksi herkkien vesien tunnistaminen on tärkeää?

Kaikilla vesistöillä on oma rajallinen kykynsä sietää kuormitusta, mikä vaikuttaa haitallisesti veden laatuun ja sitä kautta koko vesiekosysteemiin sekä mahdollisuuksiin käyttää vesistöjä. Oli sitten kyseessä esimerkiksi iso tai tummavetinen vesistö, niilläkin on oma taitepisteensä, jota ei tulisi ylittää. Pienet vesistöt ovat pienemmällekin muutokselle herkkiä jo niiden pienen kokonsa ja vesitilavuutensa vuoksi.

Herkkyyden tunnistaminen on tärkeää tehdä aivan metsätaloustoimien suunnittelun alkuvaiheessa.

Tästä aineistoon

Aineisto on saatavilla WMS- ja WFS-rajapintojen kautta: https://paikkatiedot.ymparisto.fi/geoserver/syke_metsataloudelleherkatvesistot/wms?request=GetCapabilities

Latauspakettina Syken Avoin tieto- sivuilta:https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot

Lisäksi aineisto pyritään saamaan huhti-toukokuun aikana kaikille avoimeen Paikkatietoikkunaan https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/, jossa vesistöjä pääse tarkastelemaan kartalla.

Kuva: Raakkuja joen pohjassa.