Leväseuranta: Juhannusviikolla sinilevää havaittiin viidessä järvessä

Juhannusviikolla, viikolla 25, Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Kangasalla, Nokialla, Kihniössä, Sastamalassa sekä Hämeenkyrössä.

Juhannusviikolla Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähän sinilevää havaittiin viidellä seurantapaikalla, Nokian Pyhäjärven Halkoniemessä ja Maatialanlahdella, Kihniön Sulkuejärvessä, Sastamalan Houhajärvessä sekä Hämeenkyrön Järvenkylänjärven uimarannalla.

Tämänhetkisten ennusteiden mukaan pintaveden lämpötila nousee maltillisesti ja tuulen voimakkuus on kohtalaista tai jopa navakkaa. Pintavedet lämpenevät ilman lämpötilan kohotessa, mutta tuulisuus voi hidastaa lämpenemistä tuulen vettä sekoittavan vaikutuksen takia.

Runsaat leväkukinnot voivat kerääntyä tuulten ja virtausten mukana rantaan maalimaisiksi sinilevälautoiksi. Yleensä levähavainnot lisääntyvät juhannuksen jälkeen. Tällä hetkellä myös siitepöly voi edelleen muodostaa sinilevää muistuttavia esiintymiä järven pinnalle.

Sinilevät normaali osa vesistöjen eliöstöä

Mikroskooppisen pienet sinilevät eli syanobakteerit tuottavat kasvien tavoin happea yhteyttämällä. Sinilevät kuuluvat vesistöjen peruseliöstöön. Ne voivat elää sekä yksittäisinä soluina että muodostaen suurempia yhdyskuntia.

Sinilevät hyötyvät vesien rehevöitymisestä sekä lämpenemisestä, ja sinileviä esiintyykin erityisesti ravinteikkaissa sekä lämpimissä vesissä. Runsastuessaan sinilevät voivat muodostaa näkyviä levälauttoja, joita kutsutaan leväkukinnoiksi.

Suomen sisävesistä on löydetty noin kymmenen sinileväsukua ja useat niiden lajeista voivat muodostaa myrkyllisiä kantoja. On tärkeää muistaa, että vähäinenkin määrä sinilevää saattaa olla myrkyllistä, jonka vuoksi sinileväpitoisessa vedessä uimista sekä veden käyttöä talous- ja löylyvetenä tulisi välttää.

Tarkasta veden pinta ennen uimista

Juhannuksena moni suuntaa uimaan mökkirantaan. Ennen veteen pulahtamista on hyvä tarkastaa veden pinta mahdollisen sinilevän varalta. Jos epäilet veden pinnassa olevan sinilevää, voit tehdä esimerkiksi keppitestin sen tunnistamiseksi. Kokeile kepillä jääkö levämassa roikkumaan keppiin, jos jää, kyseessä on vaaraton rihmamainen levä. Jos massa hajoaa hiukkasiksi, kyseessä on sinilevä.

Levän määrä voi vaihdella hyvinkin nopeasti, ja siksi sen on tarkistettava ennen uimista joka päivä. Jos järvessä on havaittu hieman sinilevää edellisenä päivänä, eikä näkyvissä ole enää levää, uiminen on silloin turvallista.

Ajantasainen tieto sinilevätilanteesta löytyy Järviwikistä. Samoilla sivuilla voi ilmoittaa myös omat levähavainnot ja näin osallistua vesien tilan seurantaan.

Rauhallista juhannusta!

Lisätietoja:

Pirkanmaan ELY-keskus
Vesienhoidon asiantuntija Oona Lehtinen, puh. 0295 036 013, oona.lehtinen(at)ely-keskus.fi

Linkkejä:

Levätilanne Pirkanmaalla (jarviwiki.fi)

Levätilanne Pirkanmaalla (ely-keskus.fi)

Vesi.fi-karttapalvelu

Havaintolähetti: Lähetä omat levähavaintosi (jarviwiki.fi)

Pintavesien lämpötilat (Vesi.fi)

Tampereen uimavesien vedenlaadun karttapalvelu (tampere.sometic.fi)

Kuva: Juhannuksena järveen suuntaavan kannattaa ensin tarkistaa veden pinta sinilevän varalta. Sinilevät lisääntyvät yleensä juhannuksen jälkeen. © Roine-Piirainen