Kevättulva-aika on alkamassa

Reilun viikon takaisen lämpimän jakson jälkeen lämpötila on pysynyt alhaisena ja jokien virtaama on vähentynyt. Pääsiäisen aikaan sää lämpenee selvästi Hämeen alueella, lumet sulavat ripeästi ja virtaamat ja vedenkorkeudet lähtevät uudestaan nousuun. Tämän hetken ennusteissa lumen sulamisajan sademäärän ennakoidaan olevan keskimääräistä suurempi, mutta myöhemmin yöpakkaset pienentävät virtaamia. Mikäli sääennusteet toteutuvat, ovat jokien kevättulvahuiput Hämeessä muodostumassa suunnilleen keskimääräisiksi.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoella ja Puujoella tulvahuippu saavutetaan todennäköisesti pääsiäisen aikana tai pian sen jälkeen. Säännösteltyjen järvien, kuten Vanajaveden, Tammelan Pyhäjärven ja Pääjärven pinnat ovat tavanomaisen tapaan alhaalla, sillä säännösteltyihin järviin on tehty juoksuttamalla tilaa sulamisvesille. Suurempien luonnontilaisten järvien vedenpinnat lähtevät nousuun tulovirtaamien kasvaessa, ja pintojen ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeammalle toukokuun puoliväliin mennessä. Kymijoen vesistöalueella Päijänteen vedenkorkeus on vielä alhaalla ja pinnan nousu jatkuu aina kesäkuulle asti.

Vantaanjoen vesistöalueella Riihimäellä Vantaanjoen vedenkorkeuden ennustetaan myös kääntyvän taas nousuun ja uusi tulvahuippu saavutetaan todennäköisesti huhtikuun alussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan korkeammalle kuin mitä se oli korkeimmillaan maaliskuussa lämpimän jakson aikaan. Tulvakorkeuden ei kuitenkaan ennusteta ylittyvän.

Tulviin varautuminen

Vaikka Hämeen alueelle ei ennusteiden mukaan tänä keväänä ole tulossa merkittäviä tulvia, kannattaa muistaa tulviin varautumisessa seuraavaa:

Pelastuslain mukaan kiinteistönomistajan on osaltaan varauduttava omaisuutensa suojaamiseen. Tulvatilannetta onkin syytä tarkkailla tiiviisti ja tarvittaessa tulee ryhtyä omatoimisiin suojaustoimenpiteisiin. Laiturien ja veneiden kiinnitysten tulee olla kunnossa ja irtainta omaisuutta on syytä siirtää turvaan tulvalta.

Tulvavedessä liikkumista tulee välttää. Virtaava vesi on voimakasta ja voi kaataa kulkijan jo matalillakin vesisyvyyksillä. Tierakenteiden rikkoutumista ei välttämättä havaitse samean tulvaveden alta, joten veden peittämällä tiellä liikkumista tulee harkita tarkkaan.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen sekä omaisuuden suojaamiseen löytyy www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/ -sivustolta.

Kevätaurinko haurastuttaa jääpeitettä

Kevään koittaessa aurinko alkaa lämmittää, ja varsinkin jäällä olevan lumen sulamisen jälkeen se haurastuttaa jääpeitettä, jolloin jään paksuus ei kerro enää sen kantavuudesta.  Jääpeite voi olla mittausten mukaan paksua, mutta silti petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä.

Maaliskuun 20. päivän mittauksissa jään kokonaispaksuus vaihteli Hämeen havaintopaikoilla 43 ja 56 cm:n välillä ja se oli lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa.

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

https://www.vesi.fi/vesitilanne/

https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

https://www.vesi.fi/jaatilanne/

http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm

Kuva: Kuhalankoski © Jukka Sainio