Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla

Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.

Järvien vedenkorkeudet palautuneet laajoilla alueilla

Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli viime viikolla poikkeuksellisen alhainen ja sateiden ansiosta nousemassa elokuun alussa keskimääräiselle tasolle. Myös Keski-Suomen Saarijärven reitillä kesän aikaiset alhaiset vedenkorkeudet ovat pääosin korjaantuneet. Sen sijaan lähistöllä sijaitseva Keitele on edelleen vuodenaikaan nähden harvinaisen matalalla. Kainuussa ja Ylä-Savossa järvien vedenpinnat ovat niin ikään palautuneet lähemmäs tavanomaista.

“Suurtenkin järvien osalta tilanne muuttui hämmästyttävän nopeasti. Yleensä kesäiset rankkasateet ovat varsin pienialaisia, mutta sunnuntain sade ylsi poikkeuksellisen laajalle”, huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Kuivuustilanne jatkuu Saimaalla, Kallavedellä ja Päijänteellä

Itä-Suomessa ja pääosassa Kymijoen valuma-aluetta sateet eivät ole merkittävästi helpottaneet kuivuustilannetta, ja järvien pinnat ovat edelleen alhaisia. Päijänteen ja Kallaveden pinnat ovat ajankohtaan nähden harvinaisen alhaisella tasolla.

Päijänteen ja Kallaveden pintojen ennustetaan pysyvän lähellä nykytasoaan ilman tavanomaista runsaampia sateita. Päijänteen pinta on 35 cm ja Kallaveden 28 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason. Saimaa on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkaa hidasta laskuaan.

Pienten pohjavesialueiden pinnat osin palautumassa

Sateet ovat nostaneet pienien pohjavesimuodostumien pintoja monin paikoin tavanomaiselle tasolle. Alueellista vaihtelua on kuitenkin paljon, ja sateiden vaikutus voi näkyä vasta ensi viikolla. Itä-Suomessa sateilla ei ole juurikaan ollut vaikutusta pohjavedenpintoihin ja pienissä muodostumissa pinnat ovat 10–60 cm alle ajankohdan keskiarvon.

Suurimpien pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet jatkavat laskuaan sateista huolimatta. Keskisuuret ja suuret esiintymät ovat Lappia lukuun ottamatta 10–70 cm ajankohdan keskimääräisen pinnantason alapuolella. Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasolla. Alhaiset pohjaveden pinnat voivat kuivattaa kaivoja ja heikentää kaivoveden laatua. Kaivoveden riittävyyttä ja laatua on syytä seurata sekä varautua kaivon kuivumiseen.

Maankosteus on kohentunut monin paikoin

Sateiden ansiosta maankosteus on kohentunut monin paikoin ja on suuressa osassa maata tavanomainen. Maankosteus on kuitenkin edelleen alhainen Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjanlahden rannikolla.

Lisätietoa

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 439, harri.myllyniemi@syke.fi

Pohjavedet:
Hydrologi Sami Soosalu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 105, sami.soosalu@syke.fi