Julkaistu: 17.9.2024
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeuksia Hämeessä
Hämeen alueella satoi viikonlopun aikana laajoilla alueilla jopa 40 millimetriä vettä. Sateiden myötä virtavesien vedenkorkeudet nousivat reilusti aiemmista kesälle tyypillisistä matalista korkeuksista.
Suuri sademäärä näkyy myös järvissä, mutta järvien pinnat ovat Hämeessä edelleen pääosin keskimääräisellä syksyn tasolla tai hieman keskimääräistä ylempänä. Kesä oli helteinen, mutta sateisuudeltaan tavanomainen lukuun ottamatta vähäsateista toukokuuta. Haihdunta järvistä ja maa-alueilta on arvion mukaan ollut tavanomaista suurempaa.
Kokemäenjoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja. Poikkeuksen tekee säännöstelty Tammelan Pyhäjärvi, joka on lähes 20 senttimetriä tavanomaista ylempänä. Jokien pinnat nousivat viikonlopun sateiden takia, mutta nyt pinnat ovat jo kääntyneet laskuun.
Hauhon reitin järvien vedenpinnat olivat syyskuun alkupuoliskon ajan viitisen senttiä ajankohdan keskimääräistä alempana, ja Mallasveden juoksutuksia Valkeakosken voimalaitokselta vähennettiin vedenkorkeuden laskun estämiseksi. Säännöstellyn Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla nousi viikonlopun aikana viitisen senttimetriä ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta korkeammalle.
Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien, kuten Jääsjärven ja Ala-Rievelin, vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Päijänteen vedenkorkeus nousi viikonloppuna huomattavasti ja on nyt lähes 10 senttimetriä ylempänä kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta. Juoksutusta Kalkkistenkoskesta on viime päivinä hieman lisätty tasolle 240 m3/s, ja samalla myös Kymijoen virtaama on kasvanut.
Pohjavedenpinnat eivät ole vielä kääntyneet kesän jäljiltä nousuun
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet toukokuun alusta lähtien. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet kesän aikana noin metrin. Vedenpinnat ovat Hämeen seuranta-asemilla hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Suuremmissa pohjavesiesiintymissä pinnat ovat ajankohdalle tavanomaisia, mutta pienemmissä esiintymissä pinnat voivat olla hyvinkin alhaalla, ja Hämeessä onkin viime aikoina jonkin verran yksityiskaivoja kuivunut.
Pohjavedenpinnat kääntyvät yleensä nousuun syksyllä kun sää viilenee, haihdunta vähenee ja maankosteus lisääntyy. Haja-asutusalueilla yksityiskaivojen ja pienten vesiosuuskuntien kaivojen vesi tulee yleensä pienistä pohjavesiesiintymistä. Näissä sateiden vaikutus näkyy aiemmin, sillä ne reagoivat sateisiin nopeammin kuin laajemmat pohjavesiesiintymät. Kunnallisten vesilaitosten vedenottokaivoissa ei ole ollut Hämeessä ongelmia veden riittävyyden kanssa. Nämä kaivot sijaitsevatkin laajemmissa pohjavesiesiintymissä, kuten harjuissa ja Salpausselillä, joissa pohjavettä riittää pitempään.
Tänä syksyllä tarvitaan vielä runsaita ja pitkäkestoisia sateita ennen maan routiintumista, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi talven aikana huonommaksi ja kaivoissa riittäisi vettä talven yli.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
https://www.vesi.fi/vesitilanne/
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064 (pintavedet)
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230 (pohjavedet)
Tiedotus:
Hämeen ELY-keskuksen viestintä, tiedotus.hame@ely-keskus.fi
Kuva: Hotilankoski, Hartola. © Jukka Sainio.