Vesikirje joulukuu 2021

Rantametsät parantavat maatalousjokien ekologista tilaa

Suomessa vesistöjen ekologinen tila on huono erityisesti rannikon maatalousympäristöissä. Uuden tutkimuksen mukaan puuston jättäminen maatalousuomien varsille olisi luontopohjainen, helppo ja kustannustehokas keino vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi.

Maatalousjokien rantojen suojavyöhykkeillä pyritään vähentämään ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumista vesistöihin. Suomessa suojavyöhykkeet on yleensä jätetty avoimeksi. Niiltä on poistettu puut ja pensaat, vaikka uoman varsien rantametsät ovat tärkeä osa ekosysteemiä.

Luonnontilaisessa vesistössä rantametsät tuovat varjostusta, joka viilentää rantavyöhykkeen lisäksi myös vettä. Purojen eliöyhteisöt ovat luonnostaan sopeutuneet viileään ja hämärään ympäristöön. Varjostavan vaikutuksen hävitessä, veden ja uoman varren lämpötila kohoaa, ja muutoksiin sopeutumattomat lajit häviävät.

Lisäksi rantametsien lehtikarike tuo puroon ravintoa ja monipuolistaa pohjaa. Kun rantametsä poistetaan, lehtikarike vähenee ja puron luontainen lajisto muuttuu.

Rantametsien vaikutus oli suurin pienissä ja keskisuurissa uomissa

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin rantametsien vaikutusta maatalousalueiden jokivesimuodostumien ekologiseen tilaan.

Erityisesti selvitettiin rantametsien merkitystä maatalousjokien nykyiseen ekologiseen tilaan ja sitä, paljonko rantametsät parantavat ekologista tilaa. Tarkastelu tehtiin noin 900 vesimuodostumalle. Vesien tila-arvioiden perusteena käytettiin ELY-keskusten vesienhoidon 3. kierroksen tilaluokitusta (vesien tila Vesikartta-palvelussa)

Kun maatalousjoessa oli rantametsää uoman varrella, joen ekologinen tila oli selvästi parempi kuin muissa maatalousjoissa. Rannan metsäisyyden positiivinen vaikutus oli suurin pienissä ja keskisuurissa uomissa. Jos rantapuuston määrä oli 60 prosenttia 10 prosentin sijaan, ekologinen tila parani lähes yhden tilaluokan verran. Tilastoanalyysin perusteella rantametsällä oli itsenäinen positiivinen vaikutus jokien tilaan, eikä vaikutus ollut riippuvainen maatalousalueen kuormitustasosta.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaikkien vesistöjen ekologisen tilan tulisi olla vähintään hyvä. Suomessa vesistöjen ekologinen tila on huonoin juuri rannikon maatalousympäristöissä. Uomien varsien puuston säästäminen olisi luontopohjainen, suhteellisen helppo ja kustannustehokas keino parantaa vesistöjen ekologista tilaa.

Kaksi viivadiagrammia
Rantametsän vaikutus ekologisen tilaan pienissä (A) ja keskisuurissa (B) jokivesimuodostumissa, joiden valuma-alueella on 10–20 % peltoa. Kuva esittää ranta-alueen metsäisyyden vaikutusta ekologisen tilaan. Muiden tilaa selittävien tekijöiden vaikutus poistettiin tilastoanalyysillä (Tolkkinen ym. 2021).
Kaksi Suomen karttaa
Virtavesimuodostumien ekologinen tila (vasemmalla) ja maatalousalueet (oikealla mustalla) Suomessa. Maatalousalueet perustuvat Corine-maankäyttöaineistoon. Ekologiset tilaluokkarajat: sininen=erinomainen, vihreä=hyvä, keltainen= tyydyttävä, oranssi=välttävä, punainen=huono. Aineisto: Vesikartta

Kirjoittajat:

Tutkija Mikko Tolkkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa:

Artikkeli Water Resources Management -lehdessä: The importance of riparian forest cover to the ecological status of agricultural streams in a nationwide assessment