Vesikirje joulukuu 2021
Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen automatisoidaan koko maassa
Automatisoinnilla saadaan pohjavesistä reaaliaikaista pinnankorkeustietoa. Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset ovat yleensä hitaita ja ne tapahtuvat säätilan muutoksiin nähden viiveellä. Ajantasainen pinnankorkeustieto helpottaa kuitenkin esimerkiksi kuivuusriskeihin varautumista.
Tänä vuonna alkoi kaksivuotinen pohjaveden pinnankorkeuden seurannan automatisointihanke, jonka tavoitteena on laajentaa automatisoidut mittaukset koskemaan koko valtakunnallista pohjaveden seuranta-asemaverkostoa, eli yhteensä 78 pohjavesiasemaa. Hankkeessa kehitetään myös tietojenkäsittelyä, laadunvarmistusta ja tiedon saavutettavuutta.
Hanke toteutetaan ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyönä, ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Pohjaveden pinnankorkeusseurannan automatisointi vastaa vesitilanteiden äärevöitymisen aiheuttamaan kasvavaan reaaliaikaisen vesitiedon tarpeeseen. Automatisointi palvelee kuivuus- ja tulvariskien hallinnan lisäksi myös esimerkiksi pohjavesien suojelua ja etenkin haja-asutusalueiden vedenhankintaa. Lisäksi automatisointi tuottaa perinteistä pinnankorkeusseurantaa tarkempaa tietoa mallinnusta, raportointia ja tutkimusta varten.
Tiedonkeruulaitteet käyttävät pitkän kantaman radioverkkoa
Pohjavesiasemia on automatisoitu 2000-luvulta lähtien. Automatisoinnit toteutettiin aiemmin tallentavilla mittareilla, joista tieto piti käydä purkamassa paikan päällä. Uusilla tiedonkeruulaitteilla mittaustulokset saadaan reaaliaikaisesti suoraan tietokantaan.
Pohjavesiputkiin asennetaan paineanturit ja tiedonkeruulaitteet, jotka lähettävät mittaustulokset tietokantaan pitkän kantaman radioverkossa. Nämä LoRa-laitteet ovat edullisia ja toimivat lähes kaikkialla Suomessa. Joillain harvaan asutuilla seuduilla tai tiheässä metsässä ne eivät aina toimi. Silloin putkiin asennetaan gsm-verkossa toimivat laitteet.
Automaattilaitteistot asennetaan kullakin asemalla 3–6:een hyvin toimivaan ja edustavaan pohjavesiputkeen. Viime kesänä saatiin asennettua 62 automaattia 20 pohjavesiasemalle. Maailmanlaajuinen komponenttipula on vaikeuttanut tiedonkeruulaitteiden saatavuutta. Loput asemat automatisoidaan ensi vuoden aikana.
Pohjaveden pinnankorkeustietoa pääsee seuraamaan avoimen tiedon kautta SYKEn Hertta-tietojärjestelmässä. Myös vesi.fi-sivustolta näkee mallinnettuja pohjaveden pinnankorkeustietoja.

Perinteinen seuranta pohjavesiasemilla
Valtakunnallisia pohjavesiasemia, joilla seurataan pinnankorkeutta, on 78, ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Niitä on perustettu mahdollisimman luonnontilaisille alueille jo 1970-luvulta alkaen. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja. Pohjaveden pinnankorkeuden lisäksi osalla asemista seurataan myös pohjaveden laatua, routa- ja lumitilannetta sekä maankosteutta.
Perinteisesti pohjaveden pinnankorkeutta mitataan pohjavesiputkista esimerkiksi mittanauhaluotaimella. Paikalliset havaitsijat kiertävät seuranta-asemat kaksi kertaa kuussa ja mittaavat pohjaveden pinnankorkeutta useasta eri putkesta. Kierroksen jälkeen havaitsijat lähettävät mittaustulokset SYKEen joko sähköisellä lomakkeella tai paperipostilla.
Kirjoittajat:
Pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hydrogeologi Annika Anttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Johtava vesitalousasiantuntija Tuuli Saari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi