Vesikirje marraskuu 2024
Maatalouden kuormitustieto tarkentuu
Maatalouden vesistökuormituksesta tarvitaan lisää tietoa. Tätä tietovajetta paikkaa vuoden 2024 alussa aloittanut Maatalouden vesistökuormituksen seurantaverkosto AGRIMON. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima seurantaverkosto tuottaa tarkkaa ja luotettavaa tietoa maatalousvaltaisten valuma-alueiden kuormituksesta ja kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä.
Suomessa on vain kolme pientä maatalousvaltaista valuma-aluetta, joiden vesistökuormitusta on mitattu systemaattisesti ja pitkäjaksoisesti. Kun tiedetään, että maatalous on vesistöjen suurin kuormittaja, tilanne on ollut varsin huono.
Toisaalta meillä on pitkä historia pienten valuma-alueiden seurannassa. Maankäytöltään erilaisia seuranta-alueita perustettiin jo 1950-luvulla, osin jopa aiemmin. Aluksi kohteilla mitattiin pelkästään virtaamaa, mutta myöhemmin mukaan otettiin myös vesinäytteistä analysoitavat vedenlaatutulokset, jolloin saatiin tietoa maankäytön vesistökuormituksesta. Pienten valuma-alueiden verkosto keskittyi 1990- ja 2000-luvuilla mittaamaan lähinnä valuntaa, kun kuormitusseuranta väheni.
Kun yhdyskuntien ja teollisuuden jäteveden puhdistus kehittyi 1970- ja 1980-luvuilla, väheni vesistöjen pistekuormitus merkittävästi. Maatalouden hajakuormituksen suitsimisen haasteet ovat huomattavasti mittavammat. Siksi myös maatalouden vesiensuojelumenetelmien kokonaisvaikutuksista tarvitaan lisää tietoa.
Seurantaverkosto liikkeelle yhteisvoimin
Maatalousvaltaisten valuma-alueiden intensiiviseurantaan keskittyvä verkosto AGRIMON päätettiin perustaa Suomen ympäristökeskuksen 2022–2023 tekemän selvityksen tuloksena. Verkostolla saadaan nykyistä huomattavasti tarkempi kuva kuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Seurannassa hyödynnetään erityisesti vedenlaadun automaattimittauksia. AGRIMON-verkostoa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.
Hyvien seurantapaikkojen löytyminen on suurin haaste seurantaverkoston perustamisessa. Hyvään kuormitusseurantaan tarvitaan luotettavat virtaaman mittaukset sekä riittävän tiheä näytteenotto. Koska kyseessä on maatalouden kuormitukseen keskittyvä tutkimus, tulee valuma-alueen pinta-alasta olla riittävän suuri osuus maatalouskäytössä. Verkosto käynnistyi aluksi 13 valuma-alueella eri puolilla Suomea.
Hyviä seuranta-alueita kartoitettiin yhdessä ELY-keskusten ja useiden muiden organisaatioiden kanssa. Syken koordinoimassa verkostossa ovat alkuvaiheessa mukana Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset, Helsingin yliopisto, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Pyhäjärvi-Instituutti. Myös Luonnonvarakeskuksen tuottamaa tietoa tullaan hyödyntämään kuormitusarvioinneissa.
Kirjoittaja:
Ryhmäpäällikkö Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
Maatalouden vesistökuormituksen seurantaverkosto -AGRIMON (syke.fi)
