Vesikirje lokakuu 2021
Ilmastonmuutos on vesistöille kasvava uhka
Ilmansaastepäästöjen vähentyminen näkyy vesistöjen toipumisena, mutta ilmastonmuutos uhkaa vesistöjä yhä enemmän. Vesiekosysteemeissä prosessit ovat monimutkaisia ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Ekosysteemien muutokset ilmenevät hitaasti ja ne voidaan havaita vain pitkäjänteisellä, vuosikymmeniä kestävällä intensiivisellä seurannalla.
Ihmisen aiheuttamat globaalit ympäristöpaineet – kaukokulkeutuvat ilmansaasteet ja ilmastonmuutos – tavoittavat syrjäisimmätkin vesistöt. Ne aiheuttavat haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemeille, esimerkiksi happamoitumista, rehevöitymistä, veden tummumista ja raskasmetallien kertymistä eliöstöön.

Koskemattomilla alueilla sijaitsevat pienet karut metsäjärvet valuma-alueineen ilmentävät erityisen herkästi ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutki EU:n Freshabit LIFE IP -hankkeessa ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia ja pitkäaikaismuutoksia (1990–2019) kahdella suojellulla Natura 2000 -alueella.
Tarkastelun kohteena olivat kansainväliseen ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelmaan (ICP Integrated Monitoring) kuuluvat järvet Evon Valkea-Kotinen ja Lieksan Iso Hietajärvi. Luonnonvarakeskus (Luke) tutki samoilta alueilta pitkäaikaisvaikutuksia metsiin, metsämaahan ja aluskasvillisuuteen.
Happamoituminen ja raskasmetallikuormitus hellittämässä
Vesistöt ovat toipuneet happamoitumisesta rikkipäästöjen vähennyttyä. Tämä näkyy erityisesti Etelä-Suomessa, missä hapan rikkilaskeuma ja sen vaikutukset ovat olleet suurimmat. Myös veden raskasmetallipitoisuudet ja sedimentin raskasmetallikertymät ovat pienentyneet päästöjen vähennyttyä.

Ilmansaasteet ja ilmastonmuutos vaikuttavat yhdessä
Laajoilla alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vesistöjen orgaanisen hiilen pitoisuus on kasvanut. Tämä on havaittu myös Suomessa. Ilmiö johtunee siitä, että orgaanisen hiilen huuhtouma valuma-alueelta vesistöihin on kasvanut ilmastonmuutoksen ja laskeuman laadun muutoksen yhteisvaikutuksena.

Pitkäjänteinen vaikutusten seuranta on osa ilmastopolitiikkaa
Kansainvälisen ilmansuojelupolitiikan seurauksena ympäristön suojelemiseksi on 1980-luvulta lähtien tehty kalliita päästövähennysinvestointeja. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan kansainvälisten ilmansuojelusopimusten (YK:n Euroopan Talouskomission ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus) ja EU:n direktiivien (päästökattodirektiivi, vesipuitedirektiivi) alaisilla pitkän ajan seurantaohjelmilla. Suomikin on näissä mukana.
Pitkäaikaisseurannalla onkin pystytty osoittamaan ilmansaastekuormituksen ja sen haitallisten vaikutusten vesistöissä vähentyneen. Kasvihuonekaasujen päästöt eivät ole vähentyneet toivotulla tavalla, ja seurannat antavatkin merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutusten kasvusta vesistöissä.
Kirjoittaja: Erikoistutkija Jussi Vuorenmaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä:
- Yhteistyötä vesiperintömme hyväksi (Freshabit)
- Freshabit life IP -hankkeessa tehdyt Valkea-Kotisen ja Iso Hietajärven vaikutusarviointiraportit
- ICP Integrated Monitoring -ohjelma