Vesikirje maaliskuu 2022
Haja-asutuksen jätevesihuoltoa kehitetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Vasta julkaistussa raportissa tarkastellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan viemäriverkoston ulkopuolisen jätevesihuollon hallintoa ja ohjausta. Hajakuormitusta pyritään saamaan kuriin sääntelyn avulla. Haasteista huolimatta pohjoismainen haja-asutusalueiden jätevesihuolto on Euroopan kärkeä.
Kansallisten säädösten toimeenpanosta eli jätevesijärjestelmien lupaprosesseista, valvonnasta ja neuvonnasta vastaavat kaikissa kolmessa maassa kunnat. Ohjauksesta ja tukimekanismeista huolimatta suurella osalla kiinteistöistä puuttuu edelleen riittävä jätevesien käsittelyjärjestelmä, tai olemassa olevaa järjestelmää huolletaan ja ylläpidetään puutteellisesti.
Yksi keskeinen, kaikille maille yhteinen haaste on järjestelmien rekisteröinnin puuttuminen, joka vaikeuttaa valvontaa. Muita haasteita ovat viranomaisten resurssipula, toimijoiden puutteelliset tiedot ja taidot sekä vähäinen tietoisuus jätevesien ympäristövaikutuksista.

Neuvontaa ja sähköisiä tietokantoja
Suomen ympäristöministeriö rahoitti vuosina 2011–2019 haja-asutuksen jätevesiin liittyvää neuvontaa, joka lisäsi yleistä tietoisuutta aiheesta ja auttoi kiinteistönomistajia hahmottamaan oman jätevesien käsittelyjärjestelmän riittävyyttä.

Norjassa on panostettu informaatioyhteistyöhön valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestökentän välillä. Ohjeistus ja sähköiset tietokannat lainsäädännön soveltamisesta ja jätevesijärjestelmän suunnittelusta käytännön toteutukseen ovat kaikkien käyttäjien ulottuvilla.
Ruotsissa puolestaan on käytössä kuntakohtaiset kolmen vuoden valvontasuunnitelmat. Kansallisen tason ohjaus järjestelmälliseen ja yhtenäiseen valvontaan auttaa kuntia viemään suunnitelmat käytäntöön.
Haasteista huolimatta Suomi, Ruotsi ja Norja ovat Euroopan tasolla edelläkävijöitä haja-asutuksen jätevesihuollon kehittämisessä. Kansallisen tason sääntely selkeyttää toimijoiden rooleja. Kestävä jätevesihuolto myös viemäriverkoston ulkopuolella on tärkeä osa vesivarojen suojelua.
Kirjoittaja:
Erityisasiantuntija Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä:
ONSITE-hankeen loppuraportti: Governance of on-site sanitation in Finland, Sweden and Norway




