Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetiedot Suomen ympäristökeskukseen

Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat toimittamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat tiedot Suomen ympäristökeskukseen (Syke). Tiedot pitää siirtää koneluettavana paikkatietona. Tietojen siirtoa varten Sykessä on kehitetty selkeä ja helppokäyttöinen Taavetti-palvelu.

Uusi velvoite koskee kaikkia Suomen kuntia ja niiden tekemiä päätöksiä vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Tavoitteena on, että koko Suomea koskevat toiminta-alueiden paikkatiedot kootaan yhtenäisessä muodossa yhteen paikkaan, missä ne ovat kaikkien tietoa tarvitsevien saatavilla. Uudistuksen myötä toiminta-aluetiedon laatu ja käytettävyys paranevat valtakunnallisesti.

Mitä päätöksiä velvoite koskee?

Tietojen siirtovelvoite koskee lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen tehtäviä päätöksiä vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Ne toiminta-alueet, jotka on hyväksytty ennen lain voimaantuloa, pitää päivittää vuoden 2031 alkuun mennessä ja toimittaa päivitetyt tiedot Suomen ympäristökeskukseen.

Mikäli kunnassa on useita vesihuoltolaitoksia tai laitokselle on määritetty talousveden ja jäteveden toiminta-alue, tulee niiden tiedot siirtää erikseen. Jos kunta päättää lakkauttaa jonkin aiemmin hyväksytyn toiminta-alueen, pitää tämäkin päätös toimittaa Sykeen. Tiedot pitää toimittaa sitä mukaa kuin päätöksiä tehdään.

Suomen ympäristökeskus huolehtii puolestaan siitä, että sinne toimitetut tiedot ovat yleisesti nähtävillä. Tiedot julkaistaan koko maan kattavasti Syken ylläpitämällä vesi.fi-sivustolla, sen karttapalvelun teemassa ”Vesihuolto”. Sieltä jokainen voi tarkistaa esimerkiksi, minkä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen oma kiinteistö kuuluu. Kunnille tämä tarkoittaa, ettei niiden tarvitse enää pitää yllä toiminta-aluekarttoja omissa verkkopalveluissaan.

Tieto siirtyy Taavetti-palvelun avulla

Tietojen siirtoa varten Suomen ympäristökeskus on tuottanut Taavetti-verkkopalvelu. Palvelu kehitettiin yhteistyössä silloisen Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Palvelun toteutti paikkatietoon erikoistunut Ubigu Oy, ja sitä ovat testanneet useat kunnat.

Taavetin kehittämishanketta johtanut ryhmäpäällikkö Seija Rantonen (Suomen ympäristökeskus) korostaa, että Taavetista pyrittiin tekemään mahdollisimman sujuva työkalu, joka ohjaa käyttäjäänsä eteenpäin.

Taavetti on myös yhteydessä Syken ylläpitämään Vesihuollon tietojärjestelmään (Veeti). ”Tästä on kahdenlaista etua”, Rantonen toteaa. ”Taavetti ammentaa Veetistä automaattisesti vesihuoltolaitosten perustiedot, mikä helpottaa tietojen syöttämistä. Julkaistuja toiminta-aluekarttoja katsova yleisö pääsee puolestaan siirtymään kartoilta Vesihuollon tunnusluvut -raportille, jossa voi tarkastella vesihuoltolaitosten tunnuslukuja ja vedenlaatutietoja.”

Tiedot sähköiseen muotoon

Taavetti-palvelun lähtökohta on, että toiminta-aluetiedot siirretään koneluettavana paikkatietona, kuten vesihuoltolaki nyt edellyttää. Käytännössä se tarkoittaa, että toiminta-alueiden rajapisteet on sidottu vakiintuneeseen maantieteelliseen koordinaatistoon ja tallennettu soveltuvaan tiedostomuotoon. Tietoja ei siis voi siirtää esimerkiksi pdf-tiedostoina tai karttakuvina.

Taavetti-palvelun kehittämisessä tiiviisti mukana ollut johtava vesitalousasiantuntija Jussi Leino (Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus) toteaa, että monilla kunnilla tiedot ovatkin jo paikkatietomuodossa, mutta ei välttämättä kaikilla. Hän kannustaa kuntia siirtymään pdf- ja paperikartoista paikkatiedon hyödyntämiseen. ”Koneluettavassa paikkatietomuodossa toiminta-aluerajaukset voidaan esittää selkeällä tavalla dynaamisessa karttapohjassa.”

Paperikartoille tehdyissä aluerajauksissa esiintyy Leinon mukaan joskus myös tulkintaepäselvyyksiä. ”Toiminta-alueiden rajat voivat olla epätarkkoja, jolloin esimerkiksi kiinteistönomistaja ei välttämättä saa luotettavaa tietoa siitä, sijoittuuko hänen kiinteistönsä toiminta-alueelle.” Aiemmin hyväksytyt toiminta-alueet on myös saatettu rajata rakennetun vesihuoltoverkoston mukaan, kun rajausten pitäisi vesihuoltolain mukaan perustua vesihuollon järjestämistarpeeseen ja yhteiskuntakehitykseen. Tämä on tarpeen huomioida toiminta-alueita päivitettäessä.

Miten Taavetti toimii käytännössä?

Taavetti-palvelu löytyy vesi.fi-sivustoon sisältyvän ”Asiantuntijan työpöydän” Vesihuolto-teeman työkaluista. Palvelussa voidaan sekä syöttää uusia tietoja että katsoa palveluun aiemmin tallennettuja tietoja. Uudet tiedot korvaavat automaattisesti samaa toiminta-aluetta koskevat vanhat tiedot, minkä ansiosta vesi.fi:n karttapalvelussa esitetyt toiminta-aluekartat pysyvät aina ajan tasalla.

Tietojen syöttäminen aloitetaan valitsemalla Taavetin pudotusvalikoista ensin kunta ja sitten se vesihuoltolaitos, jota päätös koskee. Jos valitulla laitoksella on erikseen vesihuollon ja jätevesihuollon palveluja, tehdään tämäkin valinta. Mikäli toiminta-alueeseen kuuluu alueita, joille ei ole vielä rakennettu vesihuoltoverkostoa, ruksataan asianomainen laatikko.

Seuraavaksi syötetään toiminta-aluetta koskevat päätöstiedot, kuten päätöksen päivämäärä ja päätöksen tehnyt taho. Lopuksi syötetään toiminta-aluetta koskeva paikkatietoaineisto. Rakentamattomille alueille syötetään verkostojen tavoitteelliset rakentamisaikataulut.

Aineiston kelpoisuuden voi tarkistaa etukäteen

Tiedon siirto Taavetti-palveluun vaatii vahvaa tunnistautumista Suomi.fi-palvelussa. Lisäksi kunnalta tarvitaan valtuutus, mikäli tiedon siirron suorittaa kunnan valtuuttama edustaja. Palveluun on kuitenkin sisällytetty kaikille avoin mahdollisuus tarkistaa aineistojen kelpoisuus erillisellä ainestotarkistimella. Tätä tarkistusmahdollisuutta voi käyttää ilman vahvaa tunnistautumista tai valtuuttamista esimerkiksi konsulttiyritys, joka voi näin valmistella siirrettävän aineiston siirtokuntoon.

Taavetti-palvelun toteuttamisessa projektipäällikkönä toiminut Petri Timlin (Ubigu Oy) kertoo tarkistusominaisuudesta: ”Kun aineisto on syötetty aineistotarkistimeen, järjestelmä tarkastaa ensin, että paikkatieto noudattaa sallittuja tiedostomuotoja ja koordinaatistoja. Jos näin ei ole, palvelu ilmoittaa, että aineistoa on tältä osin korjattava ja kertoo sallitut järjestelmät. Sen jälkeen ohjelma tarkistaa tehtyjen aluerajausten mahdolliset virheet ja ilmoittaa, jos rajat esimerkiksi leikkaavat itseään taikka ylittävät muiden toiminta-alueiden rajat tai kuntarajat.”

Timlin korostaa, että tarkistuksessa vältetään liiallista pikkutarkkuutta. ”Esimerkiksi kuntarajoihin on ohjelmoitu tietty puskuri, jonka puitteissa vähäiset rajanylitykset sallitaan.” Järjestelmä voi myös antaa huomautuksia lievistä ongelmista, jotka eivät kuitenkaan estä aineiston siirtoa. Huomautuksen voi saada vaikkapa siitä, että toiminta-alue koostuu useista irtoalueista.

Taavetti kannattaa ottaa heti käyttöön

Sekä Seija Rantonen että Jussi Leino haluavat kannustaa kuntia hyödyntämään Taavetti-palvelua ja sen sisältämiä tarkistusominaisuuksia. Taavetin avulla kunnat voivat parantaa toiminta-alueita koskevan tiedon laatua ja käytettävyyttä. ”Kun aluerajaukset ovat koneluettavassa paikkatietomuodossa, niitä voidaan jatkossa yhdistää esimerkiksi maankäytön suunnittelua koskeviin kaava-aineistoihin”, Leino toteaa. ”Tämä osaltaan helpottaa kunnan päätöksentekoa.”

Rantonen muistuttaa myös, että asukkaiden yhdenvertaisuus paranee, kun toiminta-alueiden tiedot saadaan yhdenmukaisina valtakunnalliselle vesi.fi-sivustolle. Siellä jokainen voi tarkastella oman alueensa tietoja ja zoomata karttoja tarpeeksi nähdäkseen toiminta-alueiden tarkat rajat. ”Olisikin tärkeää, että myös ennen lain voimaantuloa hyväksytyt toiminta-alueet saadaan päivitettyä ja siirrettyä Suomen ympäristökeskukselle mahdollisimman pian”, Rantonen toteaa. Tukea Taavetin käyttöön saa sähköpostitse osoitteesta taavettituki@syke.fi.

Taavetti-palvelun löydät täältä: Taavetti

Lisätietoja:

Seija Rantonen
Ryhmäpäällikkö, Kestävä vesihuolto
seija.rantonen@syke.fi