Julkaistu: 1.11.2023
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Vesihuollon hiilineutraaliuden edistämiseksi tarvitaan uusia keinoja
Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisillä päästövähennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja.
Jäteveden- ja lietteenkäsittelystä suurimmat päästöt
”Nyt tehtyjen laskelmien mukaan Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Se vastaa noin 1,6 % Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduista päästöistä”, erikoistutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Laskelmat kattoivat vesihuoltoverkostojen piirissä olevan vesihuollon. Yli puolet vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu jätevedenpuhdistuksessa ja puhdistamolietteen käsittelyssä.
Kokonaiskäsitys jätevedenpuhdistuksessa, puhdistamolietteen käsittelyssä sekä viemäriverkostoissa muodostuvista typpioksiduuli- ja metaanipäästöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä on puutteellinen. Esimerkiksi mittaustietoa viemäriverkostojen kasvihuonekaasupäästöistä ei ole lainkaan saatavilla Pohjoismaista, missä pitkät siirtomatkat ja toisaalta viileä ilmasto ovat olennaisia tekijöitä päästöjen muodostumisen näkökulmasta.
Kuvateksti: Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Suomessa. Suurin osa elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu jäteveden- sekä lietteenkäsittelyssä muodostuvista päästöistä, jotka ovat yhteensä noin 56 % kokonaispäästöistä. Muista vesihuollon osa-alueista merkittäviä ovat verkostoinfran saneeraus ja uudisrakentaminen (15 %), jäteveden siirto (13 %) ja talousveden tuotanto (10 %).
Päästöjen vähentämiseen on useita keinoja
”Potentiaalisia ja melko pieniä muutoksia vaativia päästövähennystoimia tarkasteltiin koko vesihuoltoketjun osalta, muun muassa energian- ja kemikaalinkäytön optimointia, kemikaalien korvaamista vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla sekä kompostoinnin vähentämistä ja mädätyksen lisäämistä lietteenkäsittelyssä” kertoo johtava asiantuntija Vuokko Laukka Suomen ympäristökeskuksesta.
Lisäksi tarkasteltiin kahta isomman kokoluokan toimea: pintaveden korvaamista tekopohjavedellä talousveden tuotannossa sekä ravinteiden talteenottoa jätevesistä.
Tutkijat arvioivat, että tarkastelluilla päästövähennystoimilla voitaisiin vähentää vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä enintään 30 %. Vesihuoltolaitoksilla tehtävistä päästövähennystoimista merkittävimpiä olivat ravinteiden talteenotto ja kierrätys, kaukolämmön tuotanto jätevedestä, energiankulutuksen vähentäminen sekä kemikaalikulutuksen tarkentaminen.
Hiilineutraaliuteen on vielä pitkä matka
Vesihuollolle on asetettu tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä Vesilaitosyhdistyksen (VVY) strategiassa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön vesitalousstrategia linjaa, että vesihuoltoa kehitetään hiilineutraaliksi ja toimintavarmaksi muuttuvassa ilmastossa.
”Nyt tehdyn tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin selvältä, että olemassa olevilla päästövähennyskeinoilla ei päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen” Lehtoranta toteaa. Tutkijat painottavat, että uusien päästövähennyskeinojen tunnistaminen edellyttää tutkimus- ja kehittämistyötä. Siinä myös vesihuollon toimijoilla on keskeinen rooli. Myös hiilineutraaliustavoitetta tulee tarkentaa ja sen saavuttamista tukea valtakunnallisen strategian avulla.
Uusi laskentatyökalu vesihuoltolaitoksille julkaistiin loppuseminaarissa 23.11.2023
Hankkeessa on tuotettu kaikille avoin ja ilmainen laskentatyökalu, jonka avulla vesihuoltolaitokset voivat arvioida eri toimintojen kasvihuonekaasupäästöjä. Linkki Vesihuki-laskuriin.
Vesihuki-hanke: Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen
Hankkeen rahoituksesta vastasivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä neljä hankkeessa mukana ollutta pilottilaitosta: Joensuun Vesi, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi sekä Tampereen Vesi. Lisäksi yhteistyötä tehtiin AFRY oy:n Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut -hankkeen kanssa.
Lisätietoa
Johtava asiantuntija Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 047, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 362, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkit
- Hanke: Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen (Vesihuki) (syke.fi)
- Raportti: Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi. Suvi Lehtoranta, Vuokko Laukka, Kiia Mölsä, Jarmo Linjama, Janne Pesu, Jyrki Laitinen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2023.
