Julkaistu: 11.11.2020

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uusi tutkimus selvittää, voidaanko maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vähentää kaksitasouomien avulla

Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat. Kaksitasouomissa tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista. Maastotutkimuksia tehdään muun muassa Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä ja metsävaltaisella valuma-alueella Lopella.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa korostuu yhä voimakkaammin vesien määrän lisäksi myös vesien laadun hallinta ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Käynnissä onkin siirtymä kuivatusaluekohtaisesta suunnittelusta kohti maankäyttörajat ylittävää valuma-aluetasoista suunnittelua ja kokonaisvaltaisesti kestävää vesienhallintaa.

Valumavesi-hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa ja uusia menetelmiä, joilla parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä. Hankeessa keskitytään erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin.

Kaksitasouomista tarvitaan tutkimustietoa

Peruskuivatuksen toteuttamiseen voidaan perinteisen uomaperkauksen sijasta käyttää kaksitasouomia. Kaksitasouomien tulvatasanne pidättää osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista.
Kaksitasouomia on Suomeen rakennettu jo kymmenkunta, mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista on maailmanlaajuisestikin vähän. Kaksitasouomilla voi olla myönteisiä vaikutuksia peltojen kuivatuksen ja veden laadun lisäksi myös eliölajiston monimuotoisuuteen.

Tavoitteena on tehdä menetelmää tunnetummaksi ojitusyhteisöille, suunnittelijoille ja maanomistajille muun muassa laatimalla ohjeistus ja työkalu kaksitasouomien suunnitteluun ja hoitoon.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen ohjauskeinoja ja vesistömallinnusta kehitetään

Valumavesi-hankkeessa kehitetään myös luonnonmukaiset ratkaisut huomioivaa vesistömallinnusta ja peltojen kuivatustilan arviointimenetelmiä. Lisäksi tarkastellaan luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiseen ja ojitusyhteisöjen aktivoimiseen soveltuvia ohjauskeinoja.

Maastotutkimuksia tehdään etupäässä Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä, Tyrnävän Leppiojalla, Tammelan Uuhikonojalla, Loviisan Hardombäckenillä, Salon Perniönjoella sekä metsävaltaisella valuma-alueella Lopella.

Kuva: Kaksitasouomien kuormitusta vähentäviä vaikutuksia tutkitaan muun muassa Tyrnävän Leppiojalla. © Pinja Kasvio

Hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä

Valumavesi-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, Tapio Oy, Salaojayhdistys ja Helsingin yliopisto sekä useat yhteistyöhankkeet ja koekohteiden maanomistajat.

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, SYKE, Luke ja Salaojayhdistys

Lisätietoja

Pasi Valkama sijaistaa Västilää hankkeen projektipäällikkönä ajalla 1.9.2020-31.8.2023, jolloin Västilä toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina.

Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa-ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE