Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)

Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)

Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana talvena mahdollinen sähköpula saattaa näkyä myös Vanajaveden pinnan laskemisena sekä salmien ja virtapaikkojen jäiden heikkenemisenä. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat alkaneet hiljalleen tasoittua.

Tavallista kuivempi vesitilanne jatkuu Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Iso-Längelmäveden, Kukkian ja Kuohijärven pinnat eivät ole vielä nousseet syksyn matalista korkeuksista, ja myös pienemmissä säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeudet ovat jääneet pääosin ajankohdan keskimääräistä matalammalle. Säännöstelty Vanajavesi on ajankohdalle tavanomaisella korkeudella, mutta vähäisestä tulovirtaamasta johtuen juoksutus Vanajavedestä Pyhäjärveen on melko vähäistä.

– Kun vedet latvajärvissä ja Längelmäveden ja Kukkian kaltaisissa suuremmissa säännöstelemättömissä järvissä ovat matalalla, tarvittaisiin merkittävämpiä vesisateita tai sulamisvesiä, jotta virtaamat Vanajavedellä kasvaisivat tavanomaiselle tasolle, toteaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kanta-Hämeen puolella myös pienempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan nähden matalalla. Tammelan Pyhäjärvellä ja Vanajaveden yläpuolisella Pääjärvellä ero on 15-25 cm ajankohdan keskimääräiseen vedenkorkeuteen.

– Ilman merkittäviä vesisateita ei näidenkään järvien vedenkorkeuksien odoteta nousevan ennen lumien sulamista, jatkaa Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.

Toisaalta näin pystytään paremmin varautumaan mahdollisiin tuleviin tulvatilanteisiin. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata vesi.fi palvelussa.

Mahdollinen sähköpula voi näkyä vesistöjen säännöstelyssä

Pirkanmaan ELY-keskus säännöstelee Vanajaveden vedenkorkeutta Herralanvirran padon ja Lempäälän kanavan avulla. Mahdollinen sähköpula saattaa näkyä tulevana talvena myös Vanajavedellä, sillä Vanajaveden juoksutuksen väliaikaisella lisäämäisellä on mahdollista tukea Kokemäenjoen vesivoiman tuotantoa. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta sanoa, tarvitseeko tällaisiin toimenpiteisiin ryhtyä. Mahdollinen vedenkorkeuden laskeminen tehdään kuitenkin talven lumitilanne sekä säännöstelyn lupaehdot huomioiden, ja tarpeetonta vedenkorkeuden laskemista ei tehdä.

– Vanajaveden vedenkorkeus on tarkoitus nostaa kesäksi jälleen totutulle tasolle, joten ensi kesän vedenkorkeuksissa tämän ei kyllä pitäisi näkyä, kertoo Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kuten tavallisenakin talvena, on Vanaveden ja muidenkin säännösteltyjen järvien rannoilla huomioitava vedenpinnan mahdollinen talviaikainen alentuminen. Talven yli vedessä säilytettävien veneiden osalta on huomioitava, ettei vene pohjaan osumisen seurauksena pääse vaurioitumaan. Myös talven ja kevään mahdolliset tulvat on syytä huomioida vetämällä veneet ja siirrettävät laiturit kuivalle maalle tarpeeksi kauas rantaviivasta myös säännöstelemättömillä järvillä.

Mahdolliset poikkeusjuoksutukset voivat vaikuttaa myös jääoloihin

Pidemmän pakkasjakson myötä järviin on alkanut jo muodostua jääkansia, ja jäiden syntymistä salmipaikoissa edistää myös virtausten vähäisyys.

– Siirrettävät lämpötila-anturit poistettiin järvistä 22.11, vesistöjen lämpötilat ovat jo laskeneet lähelle nollaa kautta linjan, kertoo vesitalousasiantuntija Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Mikäli poikkeuksellisiin juoksutuksiin turvaudutaan, voi tämä näkyä myös jääpeitteissä Vanajavedellä. Vaihteleva juoksutus Vanajavedestä voi myös vaikuttaa Pyhäjärven jäätilanteeseen.

– Ajoittain suuret virtaamat sekä vedenkorkeuden laskusta aiheutuva virtauspinta-alan pieneneminen voivat heikentää jäitä sielläkin, missä jää on tavallisina talvina tai aiempina päivinä kestänyt, muistuttaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.

Pohjaveden pinnankorkeudet ovat pikkuhiljaa alkaneet tasoittua

Koko maan osalta pohjavettä on muodostunut tasaisesti syksyn aikana ja pohjaveden pinnat ovat yleisesti ottaen nousseet kesän alimmista tasoista. Suurimmassa osassa maata pohjavesien pinnankorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavanomaisella tasolla tai hiukan sen yläpuolella. Maan etelä- ja keskiosissa suurissa pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat ovat laskeneet, mutta ovat paikoin jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla. Sen sijaan pienissä muodostumissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat tavanomaista alempana, vaikka pinnat ovat nousseet tasaisesti elokuusta lähtien. Nousu on kuitenkin paikoin hidastunut.

Pohjavesien pinnankorkeudet perustuvat eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin mittauksiin. Pohjavesien seuranta-asemaverkosto on harva, minkä vuoksi on tärkeää huomioida, että tilanne voi vaihdella paikallisesti paljon. Tarkin paikallinen pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta ja kaivon käyttäjiltä.

Pirkanmaan seuranta-asemat sijaitsevat Seitsemisessä sekä Oriveden Pyhälistössä. Seitsemisen pohjavesiasemalla pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Oriveden Pyhälistön seuranta-asemalla pohjaveden pinnankorkeudet ovat hiukan pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Molemmilla asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pikkuhiljaa alkaneet tasoittua vuodenajalle tyypilliseen tapaan.

Pohjaveden pintojen nousu jatkuu tyypillisesti maan routaantumiseen saakka, jonka jälkeen pinnat kääntyvät jälleen laskuun, koska routainen maa vähentää pohjaveden muodostumista.

– Pinnankorkeudet tasoittuvat yleensä loppuvuodesta, kertoo pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Yleisesti pienet muodostumat reagoivat säätilan muutoksiin suuria nopeammin. Pohjaveden korkeutta voi seurata kansallisessa vesi.fi -karttapalvelussa, jonne on mahdollista jättää myös omia havaintoja.