Julkaistu: 22.3.2022

Tämän tiedon on tuottanut Ilmatieteen laitos

Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla

Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla.

Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla vedenkorkeuksilla ja aallokolla on tilastollinen yhteys. Tämä yhteys riippuu tuulen suunnasta: Länsituulet työntävät Itämeren vettä Suomenlahdelle, jolloin korkeita aaltoja ja korkeita vedenkorkeuksia esiintyy yhtäaikaisesti useammin kuin esiintyisi jos ne olisivat toisistaan riippumattomia. Toisaalta itätuulet kuljettavat vettä pois Suomenlahdelta, jolloin aallokon kanssa yhtaikaa ei esiinny korkeita vedenkorkeuksia vastaavassa määrin.

Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä muun muassa kaavoittajille ja rantarakentajille. Rannalle rakennettaessa on otettava huomioon mille korkeudelle merivesi voi nousta ja millä todennäköisyydellä. Meriveden nousukorkeuden määrää paitsi merenpinnan taso, myös se kuinka korkealle korkeimmat aallonhuiput nousevat. Jos vedenkorkeus ja aallot oletetaan laskelmissa riippumattomiksi, tätä nousukorkeutta ja siis myös tulvariskiä aliarvioidaan. Riippuvuuden vaikutus korkeimpiin nousukorkeuksiin on kuitenkin vielä epävarmaa ja vaatii jatkotutkimuksia.

Aallokon käyttäytyminen riippuu hyvin paljon paikasta, eikä tutkimuksen tuloksia siksi voi sellaisenaan yleistää muualle Suomen rannikolla.

Tutkimuksessa hyödynnettiin vedenkorkeuden ja aallokon mittauksia sekä aallokkomallinnusta. Suomenlinnan aaltopoiju on mitannut aallokkoa Helsingin edustalla vuodesta 2016 lähtien. Mittaukset mahdollistavat erityisesti rannikon läheisen aallokon tutkimisen. Ilmatieteen laitos ylläpitää Suomenlinnan aaltopoijua yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Poijun mittauksia pääsee avovesikaudella katsomaan osoitteessa marinehelsinki.fi.

Lisätietoja:

Tutkija Milla Johansson, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2127,

Tutkimus on saatavilla Natural Hazards and Earth System Sciences -julkaisussa.

Pääkuva: © fintones – stock.adobe.com