Julkaistu: 20.1.2025

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Vanhat joulukuuset toimivat pian Kirkkojärven vesieläinten ja lintujen ruokapöytänä

Pirkanmaalaisten vanhat joulukuuset saavat pian uuden elämän Kangasalan Kirkkojärvessä tammikuussa. Kuusia upotetaan järveen, jotta hyönteisiä olisi enemmän ja luonnon monimuotoisuus vahvistuisi. Lisäksi järveen tuodaan kolme pesimälauttaa linnuille. Pirkanmaan ELY-keskus on tilannut työn osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka avulla autetaan suomalaisia lajeja ja luontotyyppejä.

Kangasalan Kirkkojärven lintujen ja vesieläinten joulu ei ole vielä ohi. Pirkanmaalaisten vanhoja joulukuusia upotetaan järveen tuomaan sen asukeille lisäravintoa ja lisäämään järven monimuotoisuutta.

Kuuset upotetaan Kirkkojärven lounaisosaan, Toikkolan ranta-alueelle noin 20 metrin välein lautakehikoihin niputettuina. Puut saatiin Pirkanmaan jätehuollolta, joka keräsi ne Tampereen Ranta-Tampellasta ja Vuoreksesta alkuviikosta, jolloin kuuset myös läjitettiin valmiiksi Ranta-Koiviston puistoalueelle. Ruokapaikoiksi puut viedään järvelle, kun jää kantaa. Jäiden sulaessa kehikot uppoavat veteen.

Kehikoiden lähistöllä ei suositella liikkumaan heikon jään aikaan, eikä kehikoihin saa myöskään koskea.

− Joulukuusten pinnalle kasvaa nopeasti mikrobikasvustoa, joka toimii vesiselkärangattomien ravintona. Muun muassa ahventen poikaset ja vesilinnut sekä niiden poikaset syövät mikrobileväkerrokseen syntyneitä vesihyönteisiä. Puut vähentävät myös pienissä määrin ravinteiden määrää vedessä, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on tutkinut menetelmää aikaisemmin Saimaalla, jossa vesiselkärangattomien laji- ja lukumäärät kasvoivat huomattavasti sen jälkeen, kun kuusia alettiin upottamaan vesistöön.

Kirkkojärvi on luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta. Toimenpiteen toivotaan lisäävän järven monimuotoisuutta. Vesiselkärangattomat ovat tärkeää ravintoa vesilinnuille ja kaloille, varsinkin pienikokoisille ahvenille. Ahvenet voivat myös kutea kuusille. Kirkkojärvi on ylirehevöitynyt ja siellä on paljon särkikaloja, jotka ovat syrjäyttäneet muut kalat ja vähentäneet vesilintujen määrää.

− Ahvenien ja vesilintujen elinoloja on pyritty parantamaan järvellä myös useita vuosia kestäneellä hoitokalastuksella, jossa järvestä on poistettu särkikaloja. Työtä on tarkoitus jatkaa tänä keväänä, Merimaa sanoo.

Linnut saavat pesiä turvassa suojaisissa pesissä

Joulukuusien muodostamien ruokailupaikkojen lisäksi Kirkkojärvelle viedään kolme pesimälauttaa, joilla lokit, tiirat ja sorsalinnut voivat pesiä turvassa maapedoilta, kuten supikoirilta ja minkeiltä.

Lauttojen pohjalla on ruokoa ja pieni aurinko- ja sadesuoja lintujen poikasille. Osaan lautoista rakennetaan pleksiseinät, jotta nisäkäspedot eivät pääse nousemaan niille. Linnut sen sijaan voivat lentää lautoille tai hakeutua vedestä pesimälautoilla oleviin pesälaatikoihin.

Sekä joulukuuset että pesimälautat jätetään järveen toistaiseksi. Veden alla kuusipuu lahoaa hitaasti, joten tämän monimuotoisuusteon ikä voi olla pitkä. Lauttoja huolletaan tarpeen mukaan.

Pesimälauttoja viedään Kirkkojärven lisäksi myös Valkeakoskelle Ritvalan Vähäjärvelle. Pirkanmaalla on ennestään pesimälauttoja esimerkiksi Sastamalassa Tapiolanjärvellä sekä Valkeakosken ja Pälkäneen rajalla sijaitsevalla Tykölänjärvellä.

Hoitotyöt ovat osa ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistä, valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa. Siinä pyritään parantamaan suomalaisten luontotyyppien tilaa erilaisilla hoito- ja ennallistamistoimilla.

Lisätietoja

Pirkanmaan ELY-keskus
Kaisa Merimaa, luonnonhoidon asiantuntija
kaisa.merimaa(at)ely-keskus.fi, puh. +358 295 022 145

Helmi-elinympäristöohjelma (ym.fi)

Syksyn hoitokalastus Kangasalan Kirkkojärvellä toi ennätyssaaliin (STT Info)

 

Kuva @Pirkanmaan ELY-keskus