Uudet maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeet vähentävät vesistöihin päätyvää kuormitusta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on käynnistynyt 17 uutta hanketta, jotka toteuttavat valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja sen suunnittelua.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnalle on yhä enemmän tarvetta. Sateiden ja leutojen talvien lisääntyminen kasvattaa maaperän eroosion ja ravinnekuormituksen riskiä. Lisäksi maa- ja metsätalouden tulee sopeutua lisääntyviin tulviin ja kuivuusjaksoihin. Syksyn 2022 haun teemoina olivat valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelu, toteutus ja yhteistyö sekä sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Tärkeässä osassa oli myös peltojen ja metsien vesitalouden parantaminen, vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Avainasemassa vesienhallinnan parantamisessa on vesitalouden ja vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla. Valuma-aluetason suunnittelussa huomioidaan eri maankäyttösektoreiden tarpeet ja vaikutukset ja sovitetaan ne paremmin yhteen vesienhallinnan, vesistökunnostusten, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa.

”On hienoa nähdä, että maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeissa on yhä enemmän vaihtelua alueissa, toimenpiteissä, hankkeiden koossa sekä toimijajoukossa. Yhdistävänä tekijänä itseään lyö läpi valuma-aluelähtöinen toimenpiteiden suunnittelu ja konkreettiset toimenpiteet. Hienoa, että hankkeissa päästään rakentamaan vesienhallinnan rakenteita, erityisasiantuntija Sini Olin ympäristöministeriöstä sanoo.

Hankkeissa suunnitellaan ja toteutetaan vesienhallinnan toimenpiteitä eli luonnonmukaisia, vettä valuma-alueella viivyttäviä ratkaisuja. Valuma-aluetasoisia suunnittelukokonaisuuksia laaditaan paikkatietoaineistoja ja muita valuma-aluetyökaluja hyödyntäen. Hankkeiden toiminta painottuu metsä- ja maatalousvaltaisille alueille, mutta osassa hankkeita toimitaan myös rakennetuilla alueilla. Mukana on myös hankkeita, joissa kokeillaan ja tutkitaan vesienhallinnan menetelmiä peltotasolla ja tuotetaan uutta tietoa. Hankkeet ovat 1–2-vuotisia, ja budjetit vaihtelevat noin 30 000 eurosta yli 400 000 euroon.

”Saimme haussa 25 hakemusta, myös jatkohakemuksia aiemmille vesienhallinnan hankkeille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli myös hyvin edustettuna hankkeissa. Hakemusten laatu oli jälleen hyvä, ja hankkeiden koko on selvästi kasvanut. Rahaa oli kuitenkin jaossa vain noin 2 miljoonaa euroa, joka tarkoitti sitä, että hyviä hakemuksia jouduttiin jättämään avustusten ulkopuolelle. ”, toteaa ryhmäpäällikkö Jermi Tertsunen avustusta hallinnoivasta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan erikoistumistehtävää toteuttavat Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Tehtävän tavoitteena on koordinoida vesienhallintaan liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ELY-keskusten, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien välillä, edistää maa- ja metsätaloussektorien yhteistyötä valuma-aluelähtöisestä sekä tukea vesienhallinnan hankkeita.

Lisätietoja avustuksesta:

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku (ely-keskus.fi)