Tulvariskien alustava arviointi Vehkajoen vesistöalueelle

Artikkelia päivitetty viimeksi: 15.3.2024

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024-2030

Tällä sivustolla pääset tutustumaan Vehkajoen valuma-alueen tulvariskien alustavan arvioinnin tausta-aineistoon.

Vehkajoen vesistöalueelta ei ehdoteta tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaisia merkittäviä tulvariskialueita. Tarkasteltavalla vesistöalueella ei ole esiintynyt tulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Vesistöalueella ei ole myöskään arvioitu esiintyvän tulevaisuudessa tulvia, joista aiheutuisi edellä tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. Vehkajoen valuma-alueella ei ole myöskään tunnistettu muita tulvariskialueita.

Onko tulvariskialueet tunnistettu ja ehdotettu oikein?

Vehkajoen vesistöalueen tulvariskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen suunnittelukauteen verrattuna. Tulvariskialueiden nimeämiseen ei ehdoteta muutoksia.

Kuuleminen tulvariskialueista järjestettiin 15.3.2024–17.6.2024. Kuulemisaineisto, ml. palautekooste sekä tarkistetut ehdotukset, ovat saatavilla tulvariskien aluesivujen kautta. Myös tätä alustavaa arviointia on tarvittaessa päivitetty saadun palautteen pohjalta. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 19.12.2024 vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvien tulvien merkittävät tulvariskialueet vuoteen 2030 ja asetti tulvaryhmät näille alueille. Nimeäminen tehtiin ELY-keskusten ehdotuksien mukaisesti.

Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistetaan tulvien aiheuttamia riskejä muun muassa asutukselle, yhteiskunnan toiminnoille, liikenteelle, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Arviointi tehdään kaikille vesistö- ja rannikkoalueille ja arvioinnin perusteella nimetään merkittävät tulvariskialueet. Tulvariskialueiden tunnistaminen perustuu aiempiin tulviin sekä saatavissa oleviin tietoihin ilmasto- ja vesiolojen kehittymisestä.

Ne alueet, joilla tulvariski saattaa olla alustavan arvioinnin perusteella merkittävä, nimetään merkittäviksi tulvariskialueiksi. Näillä alueilla vesistöjen tai merivedenpinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja.  Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Alustava arviointi tarkistetaan kuuden vuoden välein. Tältä sivustolta löydät tulvariskien alustavan arvioinnin taustatiedot sekä tiedot vuonna 2024 ehdotetuista tulvariskialueista. Osa taustatiedoista, esimerkiksi kartat ja raportit, päivittyvät automaattisesti vuosittain tai jopa useammin.

Taustatietoa tulvariskien hallinnan suunnittelusta

Tutustu alta tarkemmin alueen alustavan arvioinnin yksityiskohtiin

Tulvariskien alustava arviointi perustuu saatavilla olevaan tietoon esiintyneistä tulvista sekä tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvistä tulvista ja niiden vaikutuksista. Vehkajoen vesistöalueelle ei ole laadittu varsinaisia tulvavaarakarttoja eikä valuma-aluetasoista tulvakarttaa. Arviointi perustuu alueen korkeussuhteiden tarkasteluun ja paikkatietoaineistoihin. Vuoden 2011 tulvariskien alustavaa arviointia varten määritettiin karkean tason tulva-alue, joka on vastannut vähintään kerran tuhannessa vuodessa toistuvan (todennäköisyys 0,1 %) tulvan korkeutta. Tulvariskien alustavan arvioinnin tarkistuksessa on hyödynnetty vuoden 2011 arvioiden tietoja, joita on päivitetty niiltä osin kuin uutta tai tarkempaa tietoa on ollut saatavilla.

Onko tulvariskejä tarkasteltu mielestäsi riittävän kattavasti?

1Tulvariskit tarkastellulla alueella

Tulvariskit ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle

Nimettäessä tulvariskialueita tarkastellaan erityisesti tulvan aiheuttamia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Riskiä lisäävät tulvalle altistuvan väestön suuri määrä sekä tulvavaara-alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, kuten sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit, päiväkodit ja koulut. Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle voi johtua myös altistumisesta tulvan mukana leviäville taudinaiheuttajille.

Vehkajoen vesistöalueella tulvista ei arvioida aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen merkittävää tulvariskiä ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. Käytettävissä olevan uuden tiedon ja vuoden 2011 arvioinnin perusteella karkean tason tulva-alueella asuu noin 300 henkilöä 100:ssa eri vakituiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa. Vehkajoen vesistöalueella ei ole tiheää asutusta tai rakennettua ympäristöä lukuun ottamatta aivan Vehkajoen alaosassa olevaa Haminan kaupunkia, joka kuitenkin pääasiassa on jo meren vaikutuspiirissä. Tulva-alueelta ei ole tunnistettu vaikeasti evakuoitavia kohteita.

Tulvariskit yhteiskunnalle tärkeille palveluille

Yhteiskunnalle tärkeät palvelut muodostuvat asioista, jotka pitävät turvallisen arjen rattaat pyörimässä – esimerkiksi toimivasta lämmön- ja sähkönjakelusta, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä ja vesihuollosta. Kun yhteiskunnan perustoiminnot ovat kunnossa, tulvan jälkeen voidaan palata normaaliin elämään ilman, että koko yhteiskunnan perusta järkkyy.

Vehkajoen valuma-alueelta ei ole tunnistettu yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, jotka jäisivät tulva-alueelle. Tulvan alle mahdollisesti jääviä tieosuuksia ei ole tarkemmin arvioitu, mutta todennäköisesti ainakin alemman tieverkon tieosuuksia voi jäädä harvinaisessa tulvatilanteessa veden alle.

Tulvariskit ympäristölle

Tarkasteltaessa ympäristölle koituvaa tulvariskiä otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheuttaa tulvatilanteessa äkillistä ympäristön pilaantumista tai vahingollisia seurauksia ihmisen terveydelle esimerkiksi talousveden pilaantuessa. Tulvariskin merkittävyyteen vaikuttaa vahingollisten seurausten laajuus ja kesto. Tulvan sattuessa ympäristölle voivat aiheuttaa vahinkoa muun muassa polttoainesäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt sekä jätevedenpuhdistamot.

Karkean tason tulva-alueella ei ole tunnistettu kohteita, jotka voisivat tulvatilanteessa aiheuttaa merkittävää vaaraa ympäristölle. Meltin lopetettu kaatopaikka sijaitsee tulva-alueella, mutta sen ei arvioida aiheuttavan vaaraa tulvan aikana.

Tulva-alueella sijaitsee kolme VPD Natura-aluetta. Kaksi niistä on linnuston suojeluun ja yksi kirjojokikorennon ja eteläntytönkorennon suojeluun perustettuja. Lintujen pesimäaikaan osuva tulva voi aiheuttaa vahinkoja linnustolle, mutta tulvariski ei ole yleiseltä kannalta merkittävä.

Tulvariskit kulttuuriperinnölle

Kulttuuriperintöön kohdistuvaa tulvariskiä tarkasteltaessa otetaan huomioon aineellinen perintö, kuten rakennukset ja rakennelmat, jotka voisivat kärsiä korjaamatonta vahinkoa. Tulvavesi voi aiheuttaa monenlaista vahinkoa, esimerkiksi romahduttaa rakenteita tai kuluttaa pintoja. Vettyminen voi synnyttää myös mikrobiongelman tai aiheuttaa maaperän eroosiota perintökohteen alla.

Valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriperintökohteista karkean tason tulva-alueella sijaitsevat Mullikosken museosilta ja osia Haminan linnoituksesta sekä varuskuntakaupungista. Vehkajoen tulvimisesta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan näille korjaamatonta vahinkoa.

Muut tulvariskit

Haminan Kirkkojärven alueella Vehkajoen tulvimisesta aiheutuva tulvariski on huomattavasti pienempi kuin merivesitulvasta aiheutuva riski. Merivesitulvia on käsitelty tarkemmin Kaakkois-Suomen rannikkoalueen tulvariskien alustavassa arvioinnissa (www.vesi.fi/trh).

Vesistöalueella sijaitsevista vesistörakenteista ei katsota aiheutuvan tulvariskiä. Järjestelypatojen korkeudet ovat pienet ja lähes kaikki padot on korvattu pohjapadoilla.

2Alueella esiintyneet tulvat

Esiintyneet tulvat

Vehkajoen vesistöalueen viimeksi tapahtuneet merkittävimmät tulvat ovat vuosilta 1974 ja 1981. Asutukselle ja rakennuksille aiheutuneista haitoista ei ole tietoa. Vehkajoella toteutetut perkaukset ovat osaltaan pienentäneet tulvariskiä keskimääräisten ja tätä hieman suurempien tulvien osalta.  Vehkajoen alaosalla merivesitulva muodostaa suuremman riskin kuin Vehkajoen tulviminen.  

Keväällä 2022 tulvat olivat tavanomaista suurempia useilla Kaakkois-Suomen  vesistöalueilla. Talvi oli erittäin runsasluminen, mikä nosti sulannan aikana vesistöjen virtaamia ja vedenkorkeuksia. Kevään 2022 tulvatilanne vastasi toistuvuudeltaan arviolta noin kerran 15–30 vuodessa toistuvaa tulvaa.Vuosi 2022 oli myös Vehkajoella tavanomaista runsasvetisempi, mutta tarkempia tietoja tai havaintoja mahdollisista tulvavahingoista ei ole.

Onko tarkastelussa mukana kaikki keskeinen tieto tarkastellun alueen esiintyneistä tulvista?

Lisätietoa esiintyneistä tulvista

Esiintyneistä tulvista ja niistä aiheutuneista vahingoista saadaan tietoa myös ilma- ja satelliittikuvien, maksettujen vakuutuskorvauksien sekä pelastuslaitosten tehtävien perusteella:
Ilma- ja satelliittikuvista voidaan arvioida esiintyneen tulvan laajuutta. Näiden perusteella rajattuihin tulva-alueisiin pääset tutustumaan Tulvakarttapalvelun laajassa versiossa (Havaitut tulva-alueet).

Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kuvaavat tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista arvoa yksityishenkilöille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 saakka korvauksia on maksettu koti- ja kiinteistövakuutukseen sisältyvän tulvaturvan kautta. Tulvaturva korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1/50 v) aiheutuvat vahingot. Tilastoihin vakuutuskorvauksista pääset tutustumaan: Tulvariskien hallinnan indikaattorit

Tiedot pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä löytyvät Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontosta. Pelastuslaitoksille tulvista aiheutuvat tehtävät ovat enimmäkseen vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Karttapalvelua pääset katselemaan vastaavasti Tulvariskien hallinnan indikaattorit -sivun kautta (Tulviin liittyvät pelastustoimen tehtävät).

Esiintyneiden tulvien vaikutus nykytilanteessa

Suurtulvat aiheuttaisivat vesistössä tulvimista viljelysalueille. Perkausten tuomat kuivatus- ja tulvasuojeluhyödyt ovat toimivia keskimääräisillä ja sitä hiukan suuremmilla tulvilla. Suurtulvia varten mitoituksia ei kuitenkaan ole suunniteltu. Merkittävimmät tulvahaita kohdistuvat Vehkajoen vesistöalueella viljelyksiin. Tulvista  mahdollisesti aiheutuneita vaikutuksia asutukselle ja rakennuksille ei tunneta.

3Tulevaisuuden tulvariskit

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin vesivaroihin, muuhun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vaikutusten voimakkuudessa on eroja Suomen eri osien välillä. Sisävesien hydrologisissa oloissa merkittävin muutos on se, että valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaiset vaihtelut lisääntyvät. Rannikkoalueilla maankohoamisella on merkitystä sille, kuinka paljon ennustetut muutokset Itämeren keskivedenkorkeuksissa vaikuttavat eri alueilla. Eniten merenpinta nousee Suomenlahden rannikolla.

Ilmastonmuutoksen ei arvioida lisäävän Vehkajoen vesistöalueen tulvariskejä siinä määrin, että se edellyttäisi merkittävien tulvariskialueiden nimeämistä vesistöalueelle. Talviaikaiset virtaamat voivat kasvaa tulevaisuudessa ja toisaalta kevättulvat keskimäärin pienentyä lumimäärän vähetessä. Rankkasateiden mahdollinen lisääntyminen voi pienillä vesistöalueilla lisätä tulvariskiä.

 

Ilmastonmuutoksen etenemistä ja tulvariskejä yleisesti Kymenlaakson alueella on tarkasteltu mm. Suomen ilmastopaneelin raportissa 2/2021 (Gregow ym., 2021).

Vesistötulvat ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän simuloinneilla WaterAdapt-hankkeessa (2012) sekä tuoreimpana ClimVeturi-hankkeessa (2020). Simuloinnit on tehty vertailujaksolle 1981–2010 sekä kahdelle tulevaisuuden jaksolle, 2010–2039 ja 2040–2069.

Tulokset osoittavat, että ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Keväällä lumen sulamistulvat lievenevät huomattavasti etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, koska talvet ovat nykyistä lauhempia. Kesällä vedenpinta laskee entistä alemmas useissa järvissä siksi, että keväät tulevat aikaisemmin ja kesäinen haihdunta lisääntyy. Näin käy etenkin runsasjärvisillä alueilla, missä järvihaihdunta vaikuttaa voimakkaimmin. Kesän ja alkusyksyn kuivuus ja alhaiset vedenpinnat ovatkin tulevaisuudessa entistä suurempi ongelma joillakin järvillä. Syksyn sateet lisääntyvät, ja loppusyksyn virtaamat kasvavat tulevina vuosikymmeninä. Talviset vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selvästi, kun entistä suurempi osa talvisateista tulee vetenä ja lunta sulaa talven aikana. Muutokset talven virtaamissa ja vedenkorkeuksissa ovat suurimpia Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas Pohjois-Suomessa luminen talvi säilyy pidempään.

Jaksolla 2010–2039 hydrologiset muutokset ovat Pohjois-Suomessa vielä melko pieniä, kun taas eteläisemmille alueille suurin osa ilmastoskenaarioista osoittaa melko selkeitä muutoksia jo lähivuosikymmeninä. Eri ilmastoskenaarioiden antamat tulokset poikkeavat merkittävästi toisistaan, mutta muutoksen suunta on kaikissa skenaarioissa samankaltainen.

Meritulvat ja ilmastonmuutos

Merivedenkorkeuden noususkenaariot (SSP1-2.6, SSP2-4.5 ja SSP5-8.5) ja niitä vastaavat meritulvakartat on määritetty eri todennäköisyyksille Itämerellä vuoteen 2100 saakka. Skenaarioissa ja kartoissa on otettu huomioon sekä meriveden pinnan nousu (ilmastonmuutos ja maankohoaminen huomioiden) että vedenkorkeuden lyhytaikaiset vaihtelut (Ilmatieteenlaitos, 2023). Merivedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu johtuu Itämerellä muun muassa tuulesta, ilmanpaineesta ja jääpeitteestä.

Keskitason skenaarion (SSP2-4.5) ennustamat muutokset Suomen rannikon keskivedenkorkeuksissa (-28 cm–+31 cm) vaihtelevat alueittain, mikä johtuu ennen muuta maankohoamisesta. Vähiten merivesi nousee Perämerellä ja Pohjanlahdella, missä maankohoaminen on suurinta. Meriveden pinta nousee eniten Suomenlahden rannikolla, jossa sijaitsee myös paljon tulville alttiita kohteita.

Lue lisää ja tarkastele tuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulviin:
Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistöihin -visualisointityökalu
Rannikkoalueen meritulvavaarakartat vuosina 2020 (nykytilanne), 2050 ja 2100 eri päästöskenaarioilla ja eri suuruisilla tulvilla

Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistötulviin

Ilmastoskenaarioiden (25 kpl) antama keskimääräinen muutos ja maksimimuutos (verrattuna jaksoon 1981–2010) kerran 100 vuodessa toistuviin vesistötulviin eri puolella Suomea 2070–2099.

Ilmastonmuutoksen vaikutus meritulviin

Rannikkoalueen meritulvavaarakartat vuosina 2020 (nykytilanne), 2050 ja 2100 eri päästöskenaarioilla ja eri suuruisilla tulvilla.

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Onko ilmastonmuutoksen ja muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus osattu huomioida arvioinnissa?

Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin

Tulvaherkkien alueiden asukasmäärällä voi olla merkittävä vaikutus tulvariskeihin. Vehkajoen veisistöalueen asukasmäärissä tai maankäytössä ei ole odotettavissa muutoksia, jotka oleellisesti lisäisivät tulvariskejä.

Väestönkehitystä ei ole tarkasteltu valuma-aluekohtaisesti. Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR 2022) mukaan koko Vehkajoen vesistöalueella asuu tällä hetkellä noin 3500 vakituista asukasta. Alueen yleinen väestön määrän väheneminen voi osaltaan vähentää tulvariskejä, mutta toisaalta väestönkehityksen yleinen trendi ei välttämättä heijastu ranta-alueiden asutukseen.

Tulvariskin kehittymiseen vaikuttavat pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen lisäksi etenkin maankäytön muutokset, väestökehitys ja talouskasvu. Alueelliset erot tulvariskin kehittymisessä kasvavat kaupungistumisen myötä. Rakennusten teknistyminen ja talouskasvu voivat lisätä tulvavahinkojen suuruutta. Väestön ikääntyessä haavoittuvuus tulville kasvaa.

Tulvariskiin voidaan vaikuttaa merkittävästi, kun maankäyttöä ohjataan erityisesti uusilla rakentamiskohteilla tulvavaara-alueiden ulkopuolelle esimerkiksi antamalla suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista. Maankäytön suunnittelussa tulvariskit tulisi ottaa huomioon muun muassa kaavoituksessa ja kuntien rakennusjärjestyksessä.

Merkittäville tulvariskialueille on laadittu arviot tulvariskin kehittymisestä vuoteen 2100 saakka. Tutustu arvioihin interaktiivisella raportilla:

Tulevaisuuden tulvariskit (PowerBI-raportti)

4Tulvariskien arviointimenetelmät

Tulvariskin merkittävyyden arviointi

Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset:

  1. vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle
  2. välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen
  3. yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen
  4. pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle
  5. korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle.

Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on antanut esimerkkikriteereitä merkittävästä tulvariskistä muistiossaan 22.12.2010. Näitä kriteereitä ovat muun muassa:

  • enemmän kuin 500–1000 vakituista asukasta erittäin harvinaisen tulvan (~1/1000 v) peittämällä asuinalueella,
  • useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja erittäin harvinaisen tulva peittämällä alueella,
  • alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella,
  • jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla,
  • merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia erittäin harvinaisen tulvan peittämällä alueella,
  • useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa erittäin harvinaisella tulvalla

Myös huomattavat vahingot aiheuttava, useammin toistuva tulva (esim. ~1/100 v) tai tulvan kasvaminen ilmastonmuutoksen myötä voisivat olla riittäviä nimeämisperusteita. Samoin huomattava jäännösriski (tulvasuojeltujen alueiden haavoittuvuus) voi johtaa siihen, että tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa sovelletaan tiukempia kriteerejä. Jos tarkastellulta alueelta on käytettävissä yksityiskohtaisia tulvakarttoja ja ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus tulviin on pystytty ottamaan huomioon, epävarmuuden pienentyminen tekee mahdolliseksi käyttää riskien arvioinnissa myös tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjä, eri tavoitetasojen mukaisia tulvan suuruuksia.

Tulvariskialueiden tunnistamisen lähtötiedot

Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa hyödynnetään monipuolisesti tietoa tulvavaarasta eli tulvan todennäköisyydestä sekä tulvan aiheuttamista mahdollisista vahingoista eli riskikohteista.

Lähtötiedot voidaan jakaa 1) yksityiskohtaisiin tulvavaarakarttoihin ja niihin perustuviin riskikohteisiin sekä 2) yleispiirteisempiin, mutta alueellisesti kattavampiin tulvakarttoihin ja vahinkoarvioihin.

Seuraavissa luvuissa on esitetty erilaisia tulvariskien arvioinnin lähtötietoja. Tulvakartat kattavat vain osan Suomesta, mutta niitä on toisaalta laadittu juuri niille alueille, joiden tulvariskejä on ollut tarvetta selvittää tarkemmin.

Ovatko arviointimenetelmät ja lähtötiedot riittävän kattavia?

Tulvavaara- ja tulvariskikartat

Vehkajoen vesistöalueelle ei ole laadittu varsinaisia tulvavaara- tai tulvariskikarttoja. Arvioinnissa on hyödynnetty vuoden 2011 alustavaa arviointia varten tehtyä ns. karkean tason tulvakarttaa. Tulva-alueiden määrittäminen perustui mallilaskentaan, jossa otettiin huomioon maaston topografia sekä määritetyt ja lasketut vedenkorkeudet järvissä ja joissa. Laskennoissa käytettiin maanpinnan korkeutena tuolloin käytettävissä ollutta maanmittauslaitoksen korkeusaineistoa, jonka tarkkuus vaihteli voimakkaasti. Korkeusaineiston epätarkkuuden vuoksi määritetyt tulva-alueet eivät olleet kovin tarkkoja eikä myöskään yksittäisten rakenteiden ja kohteiden sijoittumisesta tulva-alueelle ollut täyttä varmuutta. Tarkastelu antoi kuitenkin koko vesistöalueen kattavan, suuruusluokaltaan likimäärin oikean, ns. ”karkean tason” tiedon vesistöalueella olevista tulvariskeistä. Tulvariskit on tarkistettu karkean tason tulvakartoitetuilla alueilla yleisesti maankäytössä ja riskikohteissa tapahtuneiden muutosten kautta sekä merkittävämpien riskikohteiden osalta hyödyntäen tarkentunutta maanpinnan korkeustietoa.

Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Tulvakarttoja on kahdenlaisia: tulvavaarakarttoja ja tulvariskikarttoja. Molemmat kartat pitää laatia kaikille niille alueille, jotka on nimetty merkittäviksi tulvariskialueiksi, mutta niitä voidaan laatia myös muille alueille.

Tulvavaarakartta kertoo, mille alueille tulva voi levitä. Tulvariskikartta taas kuvaa, mitä riskikohteita tulvavaara-alueilla sijaitsee. Tulvariskikartta antaa siis käsityksen mahdollisten tulvavahinkojen suuruudesta.

Merkittäville tulvariskialueille laadittavista tulvavaarakartoista säädetään tulvariskiasetuksessa (659/2010). Karttoja laaditaan useita, vähintäänkin sellaisille tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on 2 ja 1 prosenttia (tulvan toistuvuudet 1/50 v, 1/100 v), sekä tulvalle, joka on erittäin harvinainen mutta erityisoloissa mahdollinen. Arviot perustuvat mallinnukseen ja aiempiin hydrologisiin havaintoihin.

Tulvavaara-alueen asukasmäärä kuvataan kartalla ruuduilla, joiden sivun pituus on 250 metriä. Aineistona käytetään väestötietojärjestelmää, jonka tiedot yhdistetään tulvavaara-alueisiin. Tulvien peittämät tiet esitetään vastaavasti yhdistämällä tulvavaarakartat Väyläviraston Digiroad-aineistoon.

Tulvariskikartat laaditaan niin, että tulvavaarakarttoihin yhdistetään paikkatietoaineistoista ja esimerkiksi mahdollisilta maastokäynneiltä saatava tieto tulvavahingoille alttiista kohteista. Näin saadaan esitettyä kartalla, kuinka suuren vahingon tietyn suuruinen tulva saattaa aiheuttaa. 

Lue lisää tulvakartoituksesta ja tutustu tulvavaara- ja tulvariskikarttoihin:
Tulvakartoitus
Tulvakarttapalvelu

Tulvakarttoihin perustuvat vahinkoarviot

Asukkaiden, rakennusten ja teiden määrä tulvavaara-alueella on oleellinen tieto arvioitaessa tulvan aikana syntyviä mahdollisia vahinkoja eli tulvariskiä. Tämä tieto on tuotettu kaikille tulvavaarakartoitetuille alueille. Paikkatietoanalyysissä on huomioitu ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä eli rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella.

Tarkastele tulvavahinkoarvioita (asukkaat, rakennukset ja tiet) tulvavaarakartoitetuilla alueilla:

Tulvavahinkoarviot (asukkaat, rakennukset ja tiet) -visualisointityökalu

Visualisointityökalu on valtakunnallinen, mutta kattaa vain tulvavaarakartoitetut alueet.

Tulvariskikartoituksien riskikohteet

Edellä mainitun paikkatietoanalyysin lisäksi ELY-keskukset ovat tehneet ainakin merkittäville tulvariskialueille tarkemman riskikohteiden kartoituksen. Kartoituksessa on hyödynnetty valtakunnallisten paikkatietoaineistojen ohella myös muun muassa kunnilta ja muilta toimijoilta saatuja tietoja.

Tulvariskien hallinnan asetus (659/2010) velvoittaa, että tulvariskikartoilla esitetään seuraavat vahinkoluokat:

  1. asukkaiden arvioitu määrä
  2. erityiskohteet kuten sairaalat, oppilaitokset ja päiväkodit
  3. infrastruktuuri kuten tiet, energiaverkot, tietoliikenneverkot ja vesihuoltolaitosten laitteistot
  4. yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta merkittävä taloudellinen toiminta
  5. ympäristön pilaantumista aiheuttavat kohteet sekä pilaantumisesta kärsivät erityiset alueet
  6. lain nojalla suojellut taikka kaavassa suojelluiksi määrätyt kulttuuriperintökohteet
  7. muut tarpeelliset tiedot, kuten alueet, joilla tulva voi aiheuttaa jäiden haitallista kulkeutumista tai maaperän merkittävää eroosiota

Valuma-aluetasoinen tulvakartta

Vehkajoen vesistöalueelle ei ole laadittu valuma-aluetasoista tulvakarttaa.

Valuma-aluetasoinen tulvakartta auttaa tunnistamaan riskialueet etenkin niillä vesistöalueilla, joille ei ole laadittu tarkempia tulvavaarakarttoja. Valuma-aluetasoinen tulvakartta on alueellisesti kattavampi kuin tulvavaarakartta, mutta epätarkempi, koska esimerkiksi uoman syvyystiedot puuttuvat.

Valuma-aluetasoinen tulvakartta hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämää pintavaluntamallinnusta ja Syken Vesistömallijärjestelmää. Lähtötietoina mallille ovat Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalli, Väyläviraston tie- ja ratarekisteri sekä maankäyttöaineistot. Imeytymisen ja virtausvastuksen laskennassa hyödynnetään lisäksi veden läpäisemättömyys -aineistoja. Uoman syvyystiedon puuttuminen on huomioitu korjauskertoimella.

Muut lähtötiedot

Tulville haavoittuvia riskikohteita kartoittaessa voidaan hyödyntää lisäksi useita paikkatietoaineistoja mm. väestörakenteesta, rakennuksista, teistä, infrastruktuurista, ympäristölupavelvollisista toimijoista, luonnonsuojelualueista, vedenottopaikoista ja -kaivoista, vesistörakenteista, kulttuuriperintökohteista ja peltolohkoista.

Väestörakenteesta on saatavilla Tilastokeskuksen ruututietokanta (YKR), jota voidaan käyttää esimerkiksi sosiaalisen haavoittuvuuden arvioinnissa. Mahdollisesti sovellettavia muuttujia 250 m ruuduittain ovat mm. ikä, tulotaso, koulutus, työllisyys.

Rakennustietoja ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto Rakennus- ja huoneistorekisterissä (RHR). Rekisteri sisältää tietoa kaikkien rakennusluvan vaatineiden rakennusten sijainnista, käyttötarkoituksesta, pinta-alasta, varustustasosta ja asukasmäärästä.

Tie- ja katuverkon sijaintitiedot ja tärkeimmät ominaisuustiedot (mm. väylätyyppi, toiminnallinen luokka, keskimääräinen vuorokausiliikenne sekä tien numero ja nimi) löytyvät Väyläviraston Digiroad-paikkatietoaineistosta.

Infrastruktuurikohteita kartoitettaessa tietoa löytyy Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä Maastotietokannasta, joka sisältää tiedot esim. muuntajista ja sähkölinjoista.

Riskiä tulvan aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta arvioitaessa voidaan hyödyntää tietoa tulvavaara-alueella sijaitsevista ympäristölupavelvollisista toimijoista, joiden toiminnasta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristölupavelvolliset toimijat on rekisteröity YLVA-tietojärjestelmään.

Luonnonsuojelualueiden tietoja (mm. Natura 2000 -alueet, valtio- ja yksityisomisteiset luonnonsuojelualueet sekä koskiensuojelulailla suojellut vesistöt) ylläpitää Suomen ympäristökeskus.

Vesistörakenteiden, kuten patojen, penkereiden ja pumppaamoiden sijainti ja ominaisuustietoja löytyy Syke:n ylläpitämästä Vesistötyöt -tietojärjestelmästä (VESTY).

Vesihuoltolaitosten ja vedenottamoiden tietoja löytyy Syke:n ylläpitämästä vesihuollon tietojärjestelmästä (VEETI). Vedenottamoiden sijaintitiedot eivät ole julkisesti saatavilla
Pohjavesialueiden sekä vedenottokaivojen ja -hanojen sijainti- ja ominaisuustietoja löytyy Syke:n ylläpitämästä Pohjavesitietojärjestelmästä (POVET).

Museovirasto ylläpitää tietoaineistoja kulttuuriympäristöstä. Näihin kuuluvat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), muinaismuistolain tarkoittamat kiinteät muinaisjäännökset ja lainsäädännöllä (rakennussuojelulaki, kirkkolaki, rakennusperinnönsuojelulaki) suojellut rakennukset sekä maailmanperintökohteet.

5Vesistöalueen kuvaus

Valuma-alueet, korkeussuhteet ja maaperä

Vehkajoen vesistöalue sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa. Vesistöalueen pinta-ala on 380,28 km². Vesistöalue jakaantuu kahdekssaan osavaluma-alueeseen. Vesistöalue alkaa pohjoisessa läheltä ensimmäistä Salpausselkää ja laskee Haminan Kirkkojärven ja Mullinkosken kautta Savilahteen.

Onko tarkastelualue osattu kuvata riittävän kattavasti arviointia tukemaan?

Vesistön osavaluma-alueet

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Osavaluma-alueet

Vesistöalueen osavaluma-alueiden pinta-alat (km2) sekä järvien osuus pinta-aloista (%) (Ekholm 1993).

Avaa taulukko uuteen ikkunaan

Korkeussuhteet

Alueen korkeussuhteet

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Maaperä

Alueen maaperäkartta

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Joet ja järvet

Vehkajoen vesistöalueen jokimuodostumien kokonaispituus on noin 45 km ja merkittävimpiä jokia ovat Vehkajoki , Mäntyjoki ja Myllyjoki. Alueen järvisyys on 5,78 % ja suurimpia järviä ovat Hainusjärvi (pinta-ala noin 0,8 km2), Haapajärvi (1,4 km2), Pyhältö (0,7 km2), Piutulanjärvi (1,3 km2), Kannusjärvi (1,7 km2), Luomijärvi (1,0 km2) ja Valkjärvi (1,4 km2).

Järvet

Alueella sijaitsevat järvet, joiden pinta-ala on yli 100 ha..

Avaa taulukko uuteen ikkunaan

Virtaamat ja vedenkorkeudet

Vehkajoen vesistöalueelta on hyvin vähän vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoja. Jatkuvaa vedenkorkeuksien tai virtaamien seurantaa ei ole tällä hetkellä lainkaan. Yleisesti arvioiden virtaamat ovat Vehkajoen alueella korkeimmillaan keväisin lumen sulamisen seurauksena. Kesäisin virtaamat tyypillisesti laskevat ja kääntyvät uudelleen nousuun loppukesän ja syksyn aikana.

Valuma-alueen perusteella voidaan karkeasti arvioida ylivirtaaman suuruutta. Käyttämällä lumen keskimääräisenä maksimi vesiarvona 120 mm ja koko alueen järvisyyttä 5,78 % saadaan Kaiteran nomogrammia käyttäen seuraavat virtaama-arvot vesistöalueen rajalla: HQ1/10 29,09 m3/s, HQ1/20 33,25 m3/s HQ1/50 37,41 m3/s ja HQ1/100 39,48 m3/s. Arvioitaessa tätä harvemmin (1/1000a) toistuvia tulvia käytetään kerrointa 1,30. HQ1/1000 on näin arvioiden noin 50 m³/s.

Vaikka valuma-alueella ei ole säännöllistä vedenkorkeuden ja virtaaman havainnointiasemaa on muutamilta kohteilta kuitenkin tehty havaintoja ja virtaamamittauksia siten, että kyseisitä kohdista on käytettävissä purkautumiskäyrä. Käyttämällä Kaiteran nomogrammista saatua arviota ylivirtaamasta on karkeasti arvioitu seuraavat vedenkorkeudet:

Paijärvi                              HW1/1000       N2000+ 16.80 m

Salmento                          HW1/1000       N2000+ 34.40 m

Ala-Kaislanen                  HW1/1000       N2000+ 54.86 m

Ylä-Kaislanen                  HW1/1000       N2000+ 54.70 m

Hainusjärvi                       HW1/1000       N2000+ 55.62 m

Vesien tila

Vesien ekologinen luokittelu kuvaa vesien tilaa. Pintavesien ekologisessa luokittelussa vedet jaetaan ekologisen tilansa perusteella viiteen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.

Vehkajoen ala- ja yläosa, Mäntyjoki ja Myllyjoki ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Husulanjoen ekologinen tila on välttävä ja Sahaojan hyvä. Haapajärven, Piutulanjärven ja Kannusjärven tila on tyydyttävä, Pyhällön hyvä ja Luomi sekä Valkjärven erinomainen.

Pintavesien tila

Pintavesien ekologinen ja/tai kemiallinen tila. Pintavedet luokitellaan viiteen tilaluokkaan niiden ekologisten ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella.

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Nykyinen maankäyttö

Suurin osa Vehkajoen vesistöalueesta on maanpeiteaineiston (CLC2000) perusteella metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita. Rakennetut alueet keskittyvät pääosin Haminan taajama-alueelle ja muutamaan vesistöalueen kylään.

Nykyinen maankäyttö

Maankäyttöluokkien pinta-alat ja suhteelliset osuudet alueen kokonaispinta-alasta. Pinta-alojen laskenta perustuu Corine maankäyttö- ja maanpeite 2018-aineistoon.

Avaa taulukko uuteen ikkunaan

Maankäyttö

Alueen maankäyttö

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Suunniteltu maankäyttö

Valuma-alueella on voimassa kymenlaakson maakuntakaava 2040, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2020 ja on lainvoimainen. Maakuntakaavassa on annettu yleisiä määräyksiä tulvaherkkyyden huomioon ottamisesta tarkentuvassa kaavoituksessa. Alueella on voimassa eri ikäisiä yleiskaavoja. Valuma-alueen eteläreunassa on voimassa useita asemakaavoja Haminan kaupungin alueella. Vanhempien yleiskaavojen osalta voidaan pitää todennäköisenä, etteivät tulviin varautumista varten annetut määräykset ole enää ajantasaisia.

Vehkajoen vesistöalueelle ei ole kaavoituksen johdosta odotettavissa merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia niin, että ne lisäisivät merkittävästi tulvariskiä.

Maankäytön suunnittelun tehtävänä on ohjata alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäyttöä ohjataan valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ja kaavoituksella. Kaavoitus käsittää maakunta-, yleis- ja asemakaavat. Nämä yhdessä muodostavat maankäytön suunnittelujärjestelmän. Ranta-alueilla tapahtuvaa rakentamista, erityisesti loma-asutusta, ohjataan ranta-asemakaavalla. Rakentamista tulvariskialueiden ulkopuolelle ohjataan kaavamääräyksillä, joissa voidaan määrittää esimerkiksi alin lattiakorkeus. ELY-keskukset laativat suosituksia alimmista tulvan kannalta riittävän turvallisista rakentamiskorkeuksista. Haja-asutusalueilla rannoille rakennettaessa tarvitaan poikkeuslupa. Poikkeusluvassa otetaan tarvittaessa huomioon myös tulvariski.

Maakuntakaava

Alueen ajantasainen maakuntakaava niiltä osin kuin tulvariskien hallinnalle on oleellista.

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Suojelualueet ja kulttuuriperintö

Vehkajoen vesistöalueella sijaitsee seitsemän Natura-aluetta, joista kaksi on vesipuitedirektiivin Natura-aluetta ja kolme luonnonsuojeluohjelmien aluetta. Lisäksi alueella sijaitsee muita luonnonsuojeluohjelmien alueita, suojelualueita ja arvokkaita kallioalueita sekä yksi Ramsar-kohde.

Luonnonsuojelualueet

Alueella sijaitsevat luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset keskeiset suojelualueet eli ne Natura 2000 -alueet, jotka ovat merkittäviä vedestä riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelulle.

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Vehkajoen vesistöalueella sijaitsee useita kymmeniä muinaisjäännöksiä, jotka ovat pääsääntöisesti historiallisia asuinpaikkoja ja kivirakenteita pronssi- ja kivikausilta sekä lisäksi kymmenkunta muinaisjäännösaluetta. Vehkajoen vesistöalueella sijaitsee yksi suojeltu kirkko, Vehkalahden kirkko Haminassa. Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY- aineiston mukaiset, vesistöalueella sijaitsevat kohteet:

  • Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki
  • Hietakylän hautausmaa ja Haminan ortodoksinen hautausmaa
  • Mullinkosken silta, Museosilta.

Lisätietoa kulttuuriperintökohteista löydät Museoviraston karttapalvelusta https://kartta.museoverkko.fi/

Kulttuuriympäristökohteet

Alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY).

Lähennä karttaa nähdäksesi tarkempaa tietoa

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Tulvasuojelu

Vehkajoen vesistöalueella ei ole tehty rakennuksia tai asutusta varten tulvasuojelutoimenpiteitä.

Vehkajoen alaosa on perattu vuosina 1911–1912. Vehkajoella toteutetut perkaukset ovat pienentäneet tulvariskiä keskimääräisten ja tätä hieman suurempien tulvien osalta. Koko jokiosuudella on pyritty vedenkorkeuksien alentamiseen. Vesistöalueella toteutettuihin perkaus- ja järjestelyhankkeisiin ei ole sisältynyt merkittävässä määrin tulvavesien pidättämistä edistäviä ratkaisuja.

Vehkajoen perkaussuunnitelma 1960-luvun alussa ulottui Kirkkojärvestä aina Pyhältöjärven yläpuolella Korpisenjärven tasolle. Perkauksilla pyrittiin viljelysmaiden kuivatukseen ja tulvasuojeluun. Hankkeesta pidettiin vuonna 1960 katselmustoimitus, mutta vesioikeuden luvan myöntäminen lykkääntyi ja uuden vesilain tultua voimaan vuonna 1962 vesioikeus ei katsonut toimituksessa hankittuja selvityksiä riittäviksi asian ratkaisemiseksi vaan palautti hankkeen täydentävään katselmukseen. Vehkajoen vesistön täydentävä järjestelysuunnitelma oli käsittelyssä uudelleen 1980-luvulla ja suunnitelmaa koskien pidettiin katselmustoimitus v. 1982–1985, mutta hanketta ei ole toteutettu.

Vesistörakenteet ja vesistön käyttö

Vehkajoen vesistöalueella ei ole patoturvallisuuslain mukaan luokiteltuja patoja. Valuma-alueella sijaitsee 8 vesistöjen järjestelyhankkeisiin liittyvää patorakennetta, joista osa on muutettu pohjapadoksi, ja yksi vanhaan myllyyn liittyvä patorakenne, joka on myös osittain avattu kalojen vaellusesteen poistamiseksi. Vesistön eri osia on kunnostettu kalaston edellytysten parantamiseksi, mutta kunnostuksilla ei ole ollut vaikutusta tulvariskeihin.Vesistörakenteilla ei arvioida olevan tulvaa lisäävää vaikutusta.

Yksittäisen padon aiheuttama tulvariski on jo otettu huomioon patoturvallisuuslain ja -asetuksen määräämin toimenpitein. Pääsääntönä voidaan pitää, että pelkästään yksittäisen padon sortuman aiheuttaman tulvariskin perusteella ei ole perusteltua nimetä aluetta merkittäväksi tulvariskialueeksi.

Vesistöjen säännöstely
Patoturvallisuus ja sen valvonta

Säännöstellyt vesistöt

Alueella sijaitsevat säännöstellyt vesistöt. Valitsemalla taulukosta säännöstelyn tai järven, saat kohdistettua kartan kyseiselle alueelle. Valinnan saa poistettua klikkaamalla valittua järveä uudestaan.

Avaa taulukko uuteen ikkunaan

Viitteet

Visualisointityökaluja, joilla voi tarkastella tietoja eri alueilla: