Toukokuun 2024 vesitilannekatsaus: vähäsateisuutta, vedenpintojen laskua ja kohtuullista happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)

Pohjalaisjokien vedenpinnat lähtivät huhtikuun lopulla uudestaan noususuuntaan säiden lämmetessä ja loppujen lumien sulaessa. Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla. Kuun edetessä virtaamat kääntyivät melko nopeaan laskuun. Myös sademäärät jäivät toukokuussa vähäisiksi.

Toukokuu oli vähäsateinen

Toukokuun puolivälistä eteenpäin jokien virtaamat olivat tavanomaista toukokuuta pienempiä. Esimerkiksi Kyrönjoen alaosalla virtaama pieneni toukokuun aikana tasolta 167 m3/s tasolle 11 m3/s ja Perhonjoen Tunkkarissa tasolta 72 m3/s tasolle 7 m3/s.

Kuortaneenjärven vedenpinta laski toukokuun aikana 63 cm ja päätyi lähelle tavanomaista alkukesän tasoa. Lappajärven vedenpinta laski toukokuun aikana 22 cm ja oli kuun lopulla vielä 15 cm tavoitevyöhykkeen yläpuolella. Alueen tekojärvien ja muiden säännösteltyjen järvien pinnat olivat toukokuun loppupuolella pääosin lähellä tavanomaisia tasoja.

Happamuushaitat jäivät oletettua vähäisemmiksi

Kevään eteneminen ja virtaamien lasku näkyi jokien vedenlaadussa. Kevättulvan laskiessa myös jokien kiintoaine- ja fosforipitoisuudet laskivat selvästi huhtikuuhun verrattuna. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Lapväärtin-Isojoella ja Ähtävänjoella. Typpipitoisuudet olivat korkeampia, mihin vaikutti happamilta sulfaattimailta tuleva kuormitus. Happamuustilanne pysyi jokivesissä kohtuullisena koko toukokuun.

Suurten jokien pH vaihteli välillä 5,7–6,9. Matalimmat pH-arvot mitattiin alkukuusta Lapuanjoessa. Loppukuusta kaikkien suurten jokien pH oli reilusti yli 6. Muutamassa pienemmässä rannikon joessa todettiin happamuushaittoja. Ainoastaan Sulvanjoella pH oli alle viiden, muilla tyypillisesti happamuudesta kärsivillä, joilla pH vaihteli välillä 5,2–5,5. Pohjavesivalunnasta johtuen vesi oli suhteellisen kirkasta useimmissa joissa. Muutamilla happamuudesta kärsivillä, joilla havaittiin myös alhaisen pH:n myötä kirkastunutta vettä.

Pohjavedenpinnan nousu on loppunut sään lämmettyä

Pohjavedenpinta nousi keväällä lumen sekä roudan sulaessa ja suotautuessa pohjavedeksi. Sään lämmettyä nousu loppui ja kääntyi laskuksi. Sateisen syksyn ja lumisen talven jälkeen pohjavedenpinta oli ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Pohjavesimuodostumat ovat kestäneet lämpimän ja sateettoman jakson hyvin, eikä pohjavedenpinta ole toukokuun hellejaksolla laskenut ajankohdan keskiarvoa alemmas.

Pohjavedenpinnan odotetaan normaaliin tapaansa laskevan syksyyn saakka, ellei sateita tule poikkeuksellisen paljoa. Kesällä sateet tulevat usein kuurotyyppisesti, joten paikallinen vaihtelu pohjavedenpinnan korkeudessa voi olla suurta. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden pääosin keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella.

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Reaaliaikainen vesitilanne: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/RealTime/lsu.htm

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija
Katja Haukilehto, (säännöstely ja virtaamat)
puh. 0295 027 794

Erikoistutkija
Anssi Teppo, (vedenlaatu)
puh. 0295 027 948

Ylitarkastaja
Tilda Rantataro (pohjavedet, ei tavoitettavissa 3.–7.6.)
puh. 0295 027 668

Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi