Torju vesistöjen vieraslajit! Huomioi erityisesti nämä kolme lajia

Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kaloja ja alkuperäisiä kasveja. Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä www.vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera. ELY-keskus toivoo havaintoja erityisesti isosorsimosta, hyytelösammaleläimestä ja kanadanvesirutosta.

Isosorsimo valtaa rantoja

Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Se muodostaa laajoja, heleänvihreitä, usein puolikelluvia kasvustoja vesistöjen rannoille. Sen korsi on vankka, ja lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään. Isosorsimo muistuttaa rannoilla yleisesti esiintyvää järviruokoa.

Isosorsimon muodostamat massakasvustot syrjäyttävät rantojen alkuperäisiä kasvilajeja. Samalla laji muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä. Vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle.

Edullisinta ja helpointa on poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Maanomistajan ja vesialueen omistajan luvalla pieniä kasvustoja voi niittää, mieluiten useita kertoja kesässä. Jos vesistöön on suunniteltu ruoppausta, kannattaa se kohdistaa nimenomaan isosorsimokasvustoihin.

Muistathan tehdä ELY-keskukseen sekä vesialueen omistajalle ruoppaus- tai niittoilmoituksen vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskuksen nettisivuilla.

Hyytelösammaleläin leviää voimakkaasti

Hyytelösammaleläintä (Pectinatella magnifica) esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä sisävesissä, yli 15 °C lämpötiloissa. Laji muodostaa yhdyskuntia pallomaisen hyytelömassan ympärille. Yhdyskunnan koko voi vaihdella muutamista senteistä noin 40 senttimetriin. Havainnot keskittyvät elo-syyskuulle, mutta havaintoja voidaan tehdä jo kesä-heinäkuun vaihteessa.

Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi irrota ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki.

Hyytelösammaleläin leviää herkästi. Yhdyskunnat voivat aiheuttaa haittaa kalastusvälineisiin tarttumalla sekä tukkimalla vedenottoputkia. Laji voi vähentää uimarantojen viihtyisyyttä.

Leviämistä voidaan yrittää hillitä keräämällä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhdyskunnat pois vedestä, eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymisvaiheita. Verkoista tai katiskoista yhdyskunnat irrotetaan rannalla ja pyyntivälineet puhdistetaan vesistöstä toiseen siirrettäessä. Kuivalle maalle nostetut koloniat haudataan maahan.

Kanadanvesirutto muodostaa massakasvustoja

Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on uposkasvi, joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä ja kasvaa 30–200 cm:n pituiseksi. Kasvilla ei ole varsinaisia juuria. Se viihtyy erityisesti rehevissä järvissä, mutta kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa ja isoissa ojissa.

Vesirutto voi syrjäyttää alkuperäislajistoa tai rajoittaa niiden kasvua. Massakasvustot haittaavat kaikenlaista vesistöjen käyttöä, kuten veneilyä, kalastamista ja uimista.

Omatoimista torjuntaa ei suositella, sillä vesirutto lisääntyy helposti pienistäkin kasvin kappaleista. Verson palaset voivat levitä uusille alueille luontaisesti esimerkiksi aallokon ja virtausten kuljettamana sekä veneiden, pyydysten ja kalastusvälineiden mukana.

Lähteenä vieraslajit.fi

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus: Anu Peltonen, p. 0295 036 367
Kainuun ELY-keskus: Reima Leinonen, p. 0295 023 799
Hämeen ELY-keskus: Pauliina Kauppinen, p. 0295 025 202 ja Riitta Ryömä, p. 0295 025 134
Pohjois-Savon ELY-keskus: Antti Kanninen, p. 0295 026 801

Sähköpostisoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi